Maaseutupolitiikkaa, aluepolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa. Tarpeita erilaisten politiikkojen toteuttamiseen tuntuu näin erityisesti maakuntauudistuksen kolkutellessa olevan. Arktiselta alueelta katsottuna keskustelu vaikuttaa hieman nurinkuriselta, varsinkin jos pitäisi ahtaa kuntaa johonkin lokeroon. Kun kehysriihi on puitu ja ihmisillä on taas suurimmassa osassa Suomea aika keskittyä nauttimaan katupölystä tai peltotöistä, meillä Pohjois-Suomessa parhaat pilkkikelit ovat vasta alkaneet.

Suomi on suuri maa ja suuri on myös Inarin kunta, 5 % Suomen pinta-alasta, kunta jonka keskellä on sisämeren kokoinen järvi, suuria jokia ja tuntureita, ja jossa katupölyn sijaan kiusaavat keväisin tulvat. Huolimatta etäisyydestä etelän kasvukeskuksiin ja monella tapaa poikkeuksellisista olosuhteista, haasteet ovat hyvin samankaltaisia. Keskustelun keskittyessä pitkälti Etelä-Suomen asioihin, pohjoisen hyvä kasvu ja sisäsyntyinen kehitys jäävät helposti huomaamatta. Inarissa väestö ja talous kasvavat hyvää vauhtia, rakentaminen on kovassa kasvussa ja asuntopula kiusaa.

Yksiulotteinen maaseutu-kaupunkiseudut-jako näyttääkin täältä pohjoisesta katsottuna varsin mekaaniselta, me kun emme ole kumpaakaan. Inarin elinkeinorakenne on Suomessa täysin poikkeuksellinen nojaten matkailuteollisuuteen ja auto- sekä rengastestaukseen. Kyllä, puhun matkailusta teollisuutena, sillä täällä matkailu on yksi teollisuuden muoto. Matkailu käsitetään Etelä-Suomessa helposti puuhasteluksi, mutta pohjoisessa me kilpailemme globaalisti matkailussa samassa sarjassa Pariisin, Rooman ja Alppien kanssa. Kyseessä on valtava työllistävä ala, joka ruokkii myös rakentamista ja väestönkasvua. Inarissa onkin rakennettu viime vuodet ennätysvauhtia ja väestö on vankalla kasvu-uralla. Ongelmat ovat täsmälleen samanlaisia kuin kasvavilla kaupunkiseuduilla, päiväkotipaikat eivät tahdo riittää ja työvoimapula sekä asuntopula vaivaavat.

Positiivisia ongelmia riittääkin ratkottavaksi. Etäisyys on mitä suurimmissa määrin Inarin vahvuus ja kilpailutekijä. Etäisyys on luonut matkailuteollisuudelle ympäristön puolesta otolliset olosuhteet, arktiset olosuhteet puolestaan testaustoiminnalle. Etäisyys on myös auttanut merkittävässä määrin turvaamaan julkisia palveluita. Ainutlaatuinen luonto ja monipuolinen erottuva ja kiinnostava kulttuuri ovat vahvuustekijöitä, joita kehittämistoiminnassa pyritään maksimoimaan. Toisinaan kaikki munat on laitettava samaan koriin ja tällä hetkellä Inarissa tämä ratkaisu tuntuu kantavan hyvin. Maakuntauudistuksen jälkeisen ajan kuntien keskeinen onnistumistekijä onkin, miten kunta pystyy mittaamaan ulos kaiken hyödyn sijainnistaan ja sisäisistä kilpailutekijöistään.

Kaiken kehityksen avain on luonnollisesti myös saavutettavuus. Inarin ajassa mitattu naapurikunta on Vantaa. Lentoyhteyksien hyvä kehitys on kaiken kehityksen kannalta kriittistä. Parhaimmillaan sesonkiaikana Ivalon lentoasemalta lähtee ja sinne saapuu seitsemän konetta Helsingistä päivässä chartereiden ja sesonkiluontoisten ulkomaanreittien lisäksi. Hieman alle 7000 asukkaan kunnalle tämä on jo kohtuullisen hyvä määrä yhteyksiä, mutta kasvava turismi kaipaa edelleen lisää lentoja pääkaupunkiseudulle ja maailmalle. Hyvät yhteydet puolestaan ovat taanneet sen, että Inari pystyy houkuttelemaan uusia asukkaita myös etelästä ja ulkomailta elämään ainutlaatuisessa ympäristössä ja palaamaan aina ajoittain pääkaupunkiseudun sykkeeseen.

Yhtäaikainen Suomen suurimman kunnan status ja väestömäärältään kuuluminen kuitenkin n. 7000 asukkaan kuntien sarjaan on monipuolinen haaste. Inari on Suomen harvimmin asuttu ja lisäksi monikeskuksinen kunta. Kunnan hallinnon näkökulmasta kehitys on kompleksista. Kasvun eväisiin tulee panostaa joka vuosi, korjata budjettia jatkuvasti ja pitää menokuria yllä investointitarpeiden vuoksi. Tämä vaatii hyvää yhteispeliä luottamushenkilöiden kanssa ja myös ymmärrystä sille seikalle, että kovan kasvun olosuhteissa myös päätöksenteko on tempoilevampaa ja ei niin vakaata kuin monessa tasaisempien kehitysolosuhteiden kunnissa. Tässä on Inarissa onnistuttu toistaiseksi varsin hyvin, omaa polkua rakentaen. Maaseutu-kaupunkiseudut vastakkainasettelun sijaan olisikin tärkeää, että yhä enemmän keskityttäisiin eri seutujen sisäisen kilpailukyvyn ja ympäristön antamien mahdollisuuksien maksimointiin. Pitkälti tämä tarkoittaa kunnille ja kaupungeille vapaampia käsiä tehdä asioita. Menestyminen ei ole keneltäkään pois, saavutettiin sitä sitten maaseudulla, kaupungeissa tai arktisella alueella.

Kirjoittaja Toni K. Laine on Inarin kunnanjohtaja.

Lisää aiheesta

Pehmeä hauki ja positiiviset uutiset Positiivisten uutisten lukeminen jatkuu jälleen... Välillä tosin uutisvirtaa ja lehtiä lukiessa tuntuu, että niiden metsästäminen alkaa käydä vaikeamm...
Hullu vai innostunut? Pohdin jälleen viime viikolla Suomea kiertäessäni kuntien elinvoimaa. Työmatkoilla ehtii katsella ja nähdä junan ja auton ikkunasta paljonkin hyviä es...
Hyvä asiakaspalvelu – hallinnon alamaisesta ... Muistan joskus aikanaan lukeneeni jostakin tenttikirjasta opiskellessani käsityksen siitä, että hallinnossa asioivat olivat ennen rooliltaan enemmänki...
Liikunta ja vapaa-aika osana tulevaisuuden kunnan ... Kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja vuosittain jopa yli 700 miljoonalla eurolla. Lisäksi kuntien liikuntatoimi työllistää noin 5 000 ihmistä. Noin 7...
Henri Yli-Salomäki on EmailHenri Yli-Salomäki on Linkedin
Henri Yli-Salomäki
AsiantuntijaHallintoakatemia
Kirjoittaja on julkisoikeuden opintosuunnasta valmistunut HTM, jolle hallinto ei ole kirosana.
Asiasanat: , , , , ,

Pin It on Pinterest

Share This