Kuntastrategian laadinta on leimannut kuntien uuden valtuustokauden ensimmäisten kuukausien ohjelmaa. Uuden kuntalain myötä sen merkitys on ensisijaisen tärkeä. Kunnan toimintaa on nyt johdettava valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti.

Tehtävästä saa vaikean, jos riittävää motivaatiota sen laatimiseen ei ole eikä ymmärretä sen merkitystä. Myös prosessin johtaminen on vaativaa. Orimattilassa edellisissä strategiaprosesseissa valtuuston puheenjohtajilla Kalle Jokisella ja Tapio Malmiharjulla oli vahva johtamisote. Nyt vastuu tuli tämän kirjoittajalle kaupunginhallituksen ja ohjausryhmän puheenjohtajan rooleissa. Onnekseni saimme valmisteluun mukaan Hallintoakatemian asiantuntevan ja innostavan joukkueen. Sen apu oli korvaamattoman arvokasta hyvään lopputulokseen pääsemiseksi.

Menemättä strategiamme yksityiskohtiin nostan siitä vain yhden kohdan, jolla näyttäisi olevan yleisempääkin merkitystä maamme kunnallishallinnon kehittämisessä. Se on tavoite valtuuston päätösvallan vahvistamisesta. Tavoite ei varmaan ketään yllätä, mutta sille on yhä tilausta. Nostan esille yhden uuden perusteen.

Euroopan neuvosto antoi viime vuonna maa-arvionsa maamme paikallisen ja alueellisen demokratian tilasta sen suhteen, miten hyvin noudatetaan paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräyksiä (Local and regional democracy in Finland, recommendation 396 [2017]). Peruskirja on saatettu lailla voimaan myös Suomessa. Euroopan neuvosto tekee arviointeja jokaisesta 47 jäsenvaltiostaan. Nostan esille yhden kohdan.

Peruskirjan ehkä periaatteellisesti keskeisin artikla on sen itsehallinnon hoitamista koskeva 3 artiklan 2 kappale. Sen mukaisesti itsehallinto-oikeutta käyttävät valtuustot tai kokoukset, joiden jäsenet on valittu salaisessa äänestyksessä vapailla välittömillä vaaleilla, yhtäläisen ja yleisen äänioikeuden periaatteen mukaisesti, ja joilla voi olla niille vastuussa olevia toimeenpanevia elimiä. Äkkiajatellen meillä tämän vaatimuksen täyttäminen on kunnossa. Raportoijat ja suositus näkevät tämän kuitenkin Suomessa puutteellisesti toteutuneena. He toteavat suoraan, että vaaleilla valitut poliitikot ovat menettäneet kontrollimahdollisuuden tärkeillä politiikka-alueilla. Siksi tarvitaan uusia arviointijärjestelmiä ja menettelyjä, joilla palautetaan toimeenpanosta vastaavien (siis virkakunnan) vastuullisuus valtuustoille peruskirjan edellyttämällä tavalla. Yhteenvetona raportti ja suositus toteavat, että Suomessa peruskirjan 3 artiklan 2 kappaleen vaatimus toteutuu vain osittain. Huomautus on erittäin painava. Niinpä raportoijat yhteenvedossaan ilmaisevat huolestumisensa siitä, että paikallisen itsehallinnon poliittinen luonne näyttää peittyvän teknokraattisen ja byrokraattisen dynamiikan alle monissa kunnissa.

Edelleen sen vuoksi tarpeen ei ole pelkästään rohkaista aikaansaamaan osallistuvia käytäntöjä, vaan myös elävöittää paikallista politiikkaa ja paikallista edustuksellista demokratiaa. Tämä voitaisiin toteuttaa ottamalla käyttöön toimeenpanevien elinten suora vaali, saattamalla näin toimeenpanijat suoraan vastuuseen kuntalaisia kohtaan.

Näin aikaansaataisiin käänne kunnallisvaaleissa, jotka vaikuttavat varsin vähän suhteessa kuntien velvoitteisiin. Suora johtajavaali voisi myös houkuttaa enemmän kokoaikaisia tai osa-aikaisia poliitikkoja kunnallisiin (ja myöhemmin maakunnallisiin) vaalien kautta täytettäviin tehtäviin.

Suosituksessa esitetyt keinot ovat osin valtion suuntaan osoitettuja, sillä kyse on lainsäädäntömuutoksista. Paljon on kyllä paikallistasollakin tehtävissä. Nyt kun vanha näkemys kunnasta pelkkänä palvelulaitoksena on väistymässä, nousee toivottavasti pinnalle paremmin kunnan yhteisöluonne. Kunnan hallinto on asukkaiden itsehallintoa, ei vain valtiollisen lainsäädännön mekaanista täytäntöönpanoa.

Kuva: Tarja Iivonen

Kirjoittaja Aimo Ryynänen on Orimattilan kaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
sekä Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori emeritus.

Lisää aiheesta

Uusi kunta ..vai sittenkin vanha kuntalaisuus? Entisen kotikaupunkini koulutusta valmistellessani ja ajatellessani itselleni läheisesti tutun kunnan asioita ja tulevaisuutta, aloin pohtimaan kuntal...
Mitä eroa on äänestyksellä ja vaalilla? Kunnan kokoustilanteissa tulee esille kahdenlaisia tilanteita, joissa tulee äänestää. Käytännössä kyseeseen tulee joko äänestäminen asiasta tai sitten...
Voivatko kuntien työntekijät huonosti? Onneksi mikään ei ole mustavalkoista. Suurin osa kuntien työntekijöistä näyttää tilastojen perusteella voivat hyvin. Suurin osa asioista sujuu ja eten...
Kuntien omat mobiilisovellukset auttavat, osallist... Kuntien digitalisaatio on ollut viime vuosina noussut suureksi puheenaiheeksi palvelujen kehittämisestä puhuttaessa. Palvelujen digitalisoimisen nähdä...
Hallintoakatemia
Asiasanat: , , , , ,

Pin It on Pinterest

Share This