Mitä opin vuoden 2021 aikana – tämän lopetan, tätä jatkan ja tämän aloitan

Vuosi 2021 on ollut erilainen vuosi kuin edellinen. Pääsen sanomaan tämän joka vuosi ja hyvä niin. Elämän pitääkin mennä eteenpäin tai edes johonkin suuntaan. Paikoilleen pysähtyminen olisi yrittäjäluonteelleni kauhistus. Tämä vuosi alkoi hiukan epäuskoisissa ja ikävissä tunnelmissa, joissa kokosin yrityksen raunioita koronan jälkeen kuntoon. En pystynyt luottamaan mihinkään enkä kehenkään. Kun kuitenkin nostin pääni pensaasta huomasin, että vuosien varrella Hallintoakatemian yhteistyökumppaniksi oli tullut ihmisiä, joiden ei edes ollutkaan tarkoitus tehdä sitä, mitä olin ajatellut. Tehtävä olikin minulla. Minun tehtäväni oli kuunnella niitä ihmisiä, jotka olivat menestyneet elämässä: tieteen, yrittäjyyden, työelämän, talouden – erilaisten asioiden parissa. Minun tehtäväni oli pysähtyä ja löytää näistä elämänkokemuksista ydin. Se ydin, jonka löysin oli onnistumisen prosessi. Opettelin sen heiltä ja tässä tulos: Hallintoakatemia on kasvanut tammikuusta tähän päivään henkilöstömäärältään ja liikevaihdoltaan merkittävästi vuoden aikana. Toiminta on myös ollut tuloksellisempaa.

Olen yleensä tässä vaiheessa vuotta tehnyt tilinpäätöksen menneeseen ja lupauksia tulevaan. Tässä tilanteessa on hyvä olla vaikeiden vuosin jälkeen. Meillä on kasvava verkosto ihmisiä ympärillä. Joitakin meistä yhdistää rakkaus hallintoon, toisia talouteen, toisia yrittäjyyteen. Mutta meillä on sama päämäärä: viedä omaa intohimoamme eteenpäin ja kehittää parempaa hallintoa ja paremmin toimivaa yhteiskuntaa. Välillä huomaamme, että pieni yritys ja intohimoinen asenne tekemiseen eivät sovi kaikille. Ja olen ymmärtänyt, että on hyvä, että tiet lähtevät ajoissa eri suuntaan. Toisten intohimo ja innostus voi olla kuluttavaa, jos itse on erilainen ihminen.

Viime vuosien tapaan teen nyt tilinpäätöstä seuraavasti: mitä haluan lopettaa, mitä haluan jatkaa ja mitä haluan aloittaa.

Tämän lopetan

Lupasin jo viime vuonna lopettaa turhanpäiväisen vatvomisen ja asioiden etukäteen murehtimisen. Asioille kannattaa tehdä jotakin silloin, kun ne ovat käsillä. Silloin, kun asioille ei mitään voi, on turha uhrata niille sen enempää ajatusta. Ison osan vatvomisesta olen pystynytkin lopettamaan. Murheet kasvavat pään sisällä, kun niitä paisuttelee itsekseen. En niinkään enää murehdikaan omaa asiaani tai yrityksen asiaa, vaan olen siirtänyt painopisteen reiluuden vatvomiseen. Itselleni tulee epäreiluuden tunne tosi herkästi ja yritän koko ajan toimia tasapuolisesti. Otan jatkuvasti taakkoja harteilleni, jotka minulle eivät kuulu. Yritystä ei voi johtaa siten, että reagoi jokaiseen risahdukseen. Kun korjaat yhden asian, saattaa toinen kulma mennä samalla rempalleen. Lopetan siis ylireagoinnin ja ylitulkitsemisen. Asioiden voi antaa välillä myös olla ja mennä omalla painollaan.

Tätä jatkan

Jatkan kuuntelua. Olen hakeutunut entistä enemmän tilanteisiin, joissa pystyn keskustella ja kuunnella viisaiden tai kokeneiden ihmisten kanssa. Jokaisessa tarinassa tai muistelussa piilee joku ajatus, josta saan idean tai vähintäänkin lohtua taikka uskoa siihen, mitä kannattaa tehdä. On myös sanomattakin selvää, että jokainen näistä henkilöistä on tehnyt paljon työtä, se on vaatinut sitkeyttä, kritiikin sietämistä ja positiivista luonnetta. Kukaan heistä ei varmasti ole ollut edes ensimmäisessä työpaikassaan se ihminen, joka kysyy ”Miksi minulle ei ole kerrottu” (Itseasiassa on kerrottu, 20 kertaa, mutta et vain kuunnellut.) tai se henkilö, joka sanoi, että ”En lähde mukaan tähän hankkeeseen, kun en tiedä siitä mitään.” (En minäkään tiedä, mutta opettelen. Minä opettelen illalla, yöllä tai junassa. En uhrimielellä työnantajaa varten, vaan itseäni ja asiakkaitani varten. Tulevaisuutta varten.) He ovat olleet se henkilö, joka perehtyy, tutkii, selvittää, katsoo, odottaa oikeaa hetkeä ja oppii kritiikistäkin. Mutta mikä tärkeintä, heidän avullaan olen ymmärtänyt, että organisoitu tekeminen ja tekemisen prosessi on yhtä merkityksellistä kuin itse asian sisältö. Kun menet töihin toisen yritykseen, hyväksyt sen prosessin tai vaihdat työpaikkaa. Kun perustat oman yrityksen, luot sen prosessin. Kun teet tiedettä, kuvaat ja kehität kaikkien muiden prosesseja. Jos en olisi pysähtynyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja kuunnellut heitä, pyörisin yhä omissa ajatuksissani siitä, miten asioiden kuuluu olla. Niissä ajatuksissani oli ehkä jonkinlaista järkevää pohjaa, mutta kokemattomille ihmisille tyypilliseen tapaan se oli melko fanaattinen näkemys. En edes pysty kuvaamaan sitä kiitollisuutta, mitä tunnen kaikkia näitä keskusteluja kohtaan. Ikinä en sitä tietoa olisi saanut kirjoista tai koulutuksista. Kuuntelin, ymmärsin ja lopulta kuulin – elin heidän kauttaan ja he saivat omalla esimerkillään Hallintoakatemian kasvuun. Aion kuunnella heitä jatkossakin, jotta kasvu säilyy.

Tämän aloitan

Aloitan uudet aluevaltaukset. Olen odottanut, että saamme tiettyjä aikaa vieviä prosesseja kuntoon. Kasvavassa yrityksessä välineet ja käytännöt tulevat helposti askelen jäljessä. Se mikä toimi kahdelle tai kolmelle, ei enää toimikaan kymmenelle. Nyt uskoisin, että olemme syksyn aikana saaneet tärkeimmät sisäiset välineet kuntoon ja prosesseja on hiottu ISO sertifioinnissa vuosittain. Kritiikin kautta kehittyykin paras organisaatio. Nyt, kun tätä ollaan saatu kehitettyä, aloitan katseen suuntaamisen organisaation ulkopuolelle. Eräässä elokuvassa yrittäjyyttä käsiteltiin melko kuvaavasti: toinen sai hippiturkki päällä isoja ideoita ja toinen piti yritystä pystyssä laskemalla senttejä ja kyntämällä peltoa. Minä olen aina ollut tuo senttien laskija ja jäisen pellon kyntäjä. Mutta uskon, että sisälläni asuu myös se toinen persoona – tosin ilman turkkia ja kukkahousuja. Aion kaivaa tuon persoonan esiin. Nyt on hetki, jolloin tarvitsee tutkia asioita vielä uusista näkökulmista. Aloitan tai vähintäänkin yritän aloittaa uusien avausten tekemistä ja uusien ideoiden syntymistä. Tai ehkä näkökulmia löytyykin uudenlaisesta yhteistyöstä tai Suomen rajojen ulkopuolelta. Laajentua voi niin monella tapaa. Vuosi 2022 on sen aikaa.

Viime vuonna kirjoitin näin: ”Tällä hetkellä uskon, että ensi vuosi on tätä parempi. Ei tästä vuodesta voi päästä kuin ylöspäin.” Asia meni juuri näin. Sen lisäksi, että pitää uskoa itseensä ja asiaansa, pitää saada muutkin uskomaan siihen. Kaikkien ei tarvitse rakastaa hallintoa, mutta suurin osa ihmisistä rakastaa reilua ja järjestäytynyttä toimintaa. Tähän tähtää koko Hallintoakatemian olemassaolo ja tarkoitus. Ihanaa saada jatkaa tätä työtä ensi vuonnakin.

Kiitän asiakkaitamme, työkavereitani, hallitusta, osakkaita, verkoston jäseniä, yhteistyökumppaneita ja kouluttajiamme. Lisäksi kiitän kaikkia minua auttaneita, tsempanneita ja omilla kokemuksillaan viisastaneita.

Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2022 !

Tuuli Tarukannel

LUE MYÖS