Joskus pohdimme blogissamme sitä, mitä kuntalain mukainen uusi kuntastrategia tulee kunnille olemaan. Nyt eletään jo sitä aikaa, jolloin osa uuden lain aikaisista kuntastrategioista on ylittänyt puolivälin ja alkaa olla jopa päätöksessä. Mitähän näistä olemme oppineet? Olemme saaneet olla mukana viime vuosina monen kunnan strategiatyössä ja se on opettanut meille paljon. Strategiatyössä pääsee näkemään kuntiin syvemmälle kuin monessa muussa tehtävässä. Siinä pääsee strategiakyselyjen kautta myös kuntalaisten arkeen ja elämään.

Kaikessa tekemisessä palkitsevaa on, kun tekeminen tuottaa tulosta. Strategiaprosessin alussa tavoitteet saattavat olla yleismaailmallisia tai toisaalta aiheuttaa kunnianhimoisuudessaan epävarmuutta: Voiko näin sanoa? Pystymmekö varmasti tähän? Kerta toisensa jälkeen on palkitsevaa huomata, miten strategialuonnos kehittyy prosessin aikana. Yleismaailmalliset tavoitteet terävöityvät kuntansa näköisiksi ja epävarmuudet vaihtuvat realistiseen itseluottamukseen, kun kunnianhimoiset tavoitteet saavat ympärilleen realistiset, yhdessä laaditut toimenpiteet. Kyllä, voimme sanoa juuri noin. Ja yhdessä varmasti pystymme tähän.

Edelleenkin olemme sitä mieltä, että oli positiivinen asia, että kuntastrategiasta säädettiin kuntalaissa. Strategiatyö ja yhteinen strategian merkityksen pohtiminen on monesti vienyt yhteistyötä ja yhteistä keskustelua eteenpäin. Ei strategia ikinä voi olla aukoton ja kiveen hakattu, mutta se voi tuoda päätöksentekoon pitkäjänteisyyttä ja viranhaltijoille tuen ja selkänojan viedä asioita eteenpäin. Mutta mitä strategiatyö on tähän mennessä opettanut?

Pohtimaan kenelle strategiaa tehdään: Välillä ajatus strategiasta “valtuuston johtamisen välineenä” saa ajattelemaan strategiaa liian organisaatiolähtöisesti, mutta kenelle kunnan strategiaa tehdään? Eikö sitä tehdäkin yhtä aikaa organisaation välineeksi ja kuntalaiselle, jotta kunta kehittyisi ja menisi eteenpäin ja kuntalaiset voisivat hyvin. Viime aikoina on virinnyt hyvä ja tervetullut keskustelu siitä, ettei eteenpäin menemistä pidä aina ymmärtää kasvuna, vaan kunta voi löytää elinvoimansa monesta muustakin asiasta.

Perustelemaan miksi strategiaa tarvitaan: Oikein laadittu strategia luo päätöksenteolle linjat niin lyhyellä kuin pidemmälläkin tähtäimellä. Kaikkea tulevaa ei voida ennustaa, mutta strategiassa voidaan luoda lähtökohdat sille, että jokin suuri tavoite tavoitetaan esimerkiksi seuraavan 10 vuoden aikana. Kun strategian tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan yhdessä, on päätöksenteko tämän jälkeen suoraviivaisempaa. Niin kliseiseltä kuin se voikin kuulostaa, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Tuntemaan erilaisten ja eri puolilla Suomea olevien kuntien todellisuutta: Strategiatyössä pääsee syvälle kunnan asioihin sekä tapaa laajasti luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja myös kuntalaisia. Jokaista strategiaa tehdessä oppii uuden kunnan arjen todellisuutta. Ei ole olemassa esimerkiksi mittapuuta siinä, mikä on liian pieni asia mainittavaksi strategiassa. Strategia on kuntansa ja tekijöidensä näköinen. Aina erilainen ja sen on ennemminkin vastattava arjen johtamisen tarpeisiin. Hyvä strategiatyö itsessään vie kunnan toimintaa ja yhteistyötä eteenpäin. Se monesti tekee myös kuntalaisille näkyväksi sen, missä kaikessa kunta on mukana.

Lisäksi tekemämme strategiat ovat opettaneet meitä toimimaan erilaisissa tilanteissa tiiminä ja kehittämään omaakin työskentelyä. On ollut hienoa saada olla mukana suunnittelemassa kuntien kanssa tulevaisuutta.

Tuuli Tarukannel ja Henri Yli-Salomäki

Lisätietoa strategiatyöstämme löytyy täältä: https://hallintoakatemia.fi/project/kuntastrategia/   

 

 

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This