No sehän riippuu siitä, mitä kaikkia sidoksia päätöksentekijällä on naapurin Ekiin. Esteellisyys synnyttää paljon keskustelua julkisessa hallinnossa. Ja valitettavan usein vastaus tuntuu olevan, että ”no tämä edellyttää tapauskohtaista harkintaa” ja valitettavan usein harkinta päätyy myös valitusten aiheeksi. Kuntien päätöksenteossa hankalia esteellisyystilanteita ovat ne tilanteet, joissa kaikki periaatteessa tuntevat toisensa, ovat sidoksissa toisiinsa ja joissa sukujen ja perheiden välillä on sukupolvien mittaiset sidokset ja osin mielipiteetkin. Mutta ei suoraan laista tulevaa selkeää esteellisyysperustetta. Monesti koulutuksiin valmistautuessa saankin ohjeen, että kyllä nämä peruspykälät tunnetaan, mutta vaikeimpia on nämä yksittäiset käytännön sukulaisuudet ja tilanteet, koska ”kaikki tuntee kaikki”. Olen samaa mieltä, ne on vaikeita tilanteita! Jopa eräs esteellisyysguruna pitämäni henkilö päätti koulutuksensa seuraavaan: ”Nämähän ovat tapaus/tilannekohtaisia asioita ja viimekädessä sen ratkaisee tuomioistuin”. Näinhän se on!

Yleislausekejäävi ja läheiset suhteet ovat siis yksi koulutusten kestoaiheista ja näistä on syntynyt erittäin hyviä keskusteluja. Yhtenä tärkeänä esteellisyyssääntelyn keskeisenä tarkoituksena on se, että päätöksenteko kunnan hallinnossa tapahtuu asiallisilla syillä eikä epäasiallisilla perusteilla päätöksentekoon osallistuvalla henkilöllä asiaan tai asianosaiseen olevan suhteen vuoksi. Esteellisyyssäännöksillä yritetään vaikuttaa jo etukäteen siihen, ettei objektiivisuus, puolueettomuus ja tasapuolisuus vaarannu tai päätöksenteossa ole muutenkaan ristiriitaa yleisen edun ja oman edun välillä. Liian kiinteä yhteys asian ja asianosaisen välillä on omiaan synnyttämään esteellisyyttä.

Toinen paljon pohdintaa herättänyt kysymys on yleislausekejäävi ja mielipiteen ilmaus. Tuore KHO:n tapaus (KHO 16.1.2019, 2019:4): https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1547529469371.html on hyvä esimerkki tilanteesta. ”Tässä tilanteessa kunnanhallituksen puheenjohtaja oli käsitellyt paikallisessa sanomalehdessä ilmestyneessä kirjoituksessaan muun ohella kunnan myöntämien avustusten viivästymistä ja arvostellut avustuspäätöksiin kohdistunutta muutoksenhakua. Kirjoitus oli julkaistu sen jälkeen, kun valittaja oli tehnyt oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen vuosittaisesta avustusten myöntämistä koskevasta päätöksestä. Kirjoituksessa ei ollut mainittu valittajaa nimeltä, mutta ei ollut epäselvää, että se kohdistui edellä sanotuilta osin valittajaan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja oli kirjoituksessaan kehottanut järjestöjä, joilla oli mahdollisuus saada kunnanhallituksen myöntämiä avustuksia, painostamaan valittajaa lopettamaan muutoksenhaku kunnanhallituksen päätöksistä.

Avustusten myöntämistä koskevaa asiaa oli käsitelty kunnanhallituksessa uudelleen sen jälkeen, kun hallinto-oikeus oli valittajan tekemän kunnallisvalituksen johdosta kumonnut kunnanhallituksen asiassa aikaisemmin tekemät päätökset. Edellä mainitun lehtikirjoituksen laatinut kunnanhallituksen puheenjohtaja oli osallistunut avustusten myöntämistä koskevan päätöksen ja oikaisuvaatimuksen käsittelyyn kunnanhallituksessa. Tilanteessa, jossa avustusten myöntämistä koskevaa asiaa oli valittajan tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta käsitelty kunnanhallituksessa uudelleen sen jälkeen, kun hallinto-oikeus oli hänen valituksensa johdosta kumonnut kunnanhallituksen aikaisemmin asiassa tekemät päätökset, luottamuksen kunnanhallituksen puheenjohtajan puolueettomuuteen oli edellä kuvatuissa olosuhteissa katsottava vaarantuneen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla muusta erityisestä syystä.”

Arkisemmin sanottuna puheenjohtaja oli siis yleislausekejäävi eli esteellinen ”muusta erityisestä syystä”. Pelkästään se, että ihmisellä on mielipiteitä ei luonnollisestikaan tee esteelliseksi, mutta tämä tapaus on hyvä osoitus ja muistutus luottamustehtävissäkin toimiville tietyistä rajoista. Välillä näiden tilanteiden arviointi on todella haastavaa ja mielipiteet esteellisyydestä vaihtelevat sen mukaan keneltä kysyy. Moni on pyytänyt ja hankkinut selvitystä esteellisyydestään jo etukäteen ja silti syntyy kömmähdyksiä. Nämä ovat ikäviä tilanteita, mutta onneksi korjattavissa olevia. Kuitenkin jokainen ensi sijassa itse arvioi oman esteellisyytensä ja tilanteensa. On omalla vastuulla nostaa mahdolliset sidokset esiin ja tuoda ne arvioitavaksi. Eli varmasti asian pitäminen riittävästi esillä ja varsinkin tuoreiden luottamushenkilöiden koulutuksissa/perehdytyksessä on vähintäänkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Ja tätä kunnissa tehdäänkin paljon luottamushenkilökauden avulla.

Seuraavissa koulutuksissa pääset pohtimaan kanssamme esteellisyyttä:

Esteellisyys kunnassa 6.2.2019 klo 9-11
Esteellisyys teknisellä toimialalla 20.3.2019 klo 9-11

Tuuli Tarukannel on FacebookTuuli Tarukannel on LinkedinTuuli Tarukannel on Youtube
Tuuli Tarukannel
ErityisasiantuntijaHallintoakatemia
Olen kuntia eri puolilla maata ja erilaisissa tehtävissä katsonut HTM. Kiinnostuksen kohteinani on kaikki kuntiin ja hallintoon liittyvä. En ole törmännyt ongelmaan, joka ei ratkeaisi lukemalla Harjula-Prättälää tai juoksemalla.

Pin It on Pinterest

Share This