Etävastaanottotoiminta: Haluanko kätellä lääkäriäni?- Maija Valta

Jo varhaisella keskiajalla kirjekyyhkyt mahdollistivat etädiagnostiikan ja etäpalveluiden käytön terveydenhuollossa. Varsinainen harppaus etäpalveluissa otettiin kuitenkin puhelimen ja lennättimien keksimisen myötä 1840-luvulla. Todella…lähes 200 vuotta sitten. Mutta mitä on tapahtunut sen jälkeen? Viimeisen vuoden aikana yhteiskunnassamme on puhuttu päivästä toiseen suuresta digiloikasta, joka on tapahtunut Korona pandemian aiheuttaman muutoksen vuoksi. Miten tämä muutos näkyy sosiaali- ja terveydenhuollossa? Miksi jonot ja hoitovelkaa kasvaa koko ajan? Eikö etäpalveluiden pitäisi tuoda helpotusta juuri näihin haasteisiin?

STM:n määritelmän mukaan etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollon palveluiden antamista telelääketieteen keinoin, jossa potilaan tutkiminen, tarkkailu, hoitaminen, diagnostiikka, hoitoon liittyvä päätöksenteko ja suositukset perustuvat televiestintäjärjestelmillä välitettyyn tietoon ja dokumentteihin. Palvelut toteutetaan esimerkiksi videovälitteisen internet-yhteyden tai (kuva)puhelimen kautta. Etäpalvelut ovat palveluiden sisällön osalta pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin, jolloin niiden tulee olla hyvän ja yleisesti hyväksytyn terveydenhuollon käytännön mukaisia. (STM 2015) 

Itselläni oli eilen elämäni ensimmäinen videovälitteinen vastaanotto lääkärin kanssa. Myönnettäköön, että kyse oli työterveyshuollon palvelusta yksityisen palveluntuottajan kautta. Olin saanut ohjeet vastaanotolle valmistautumiseen ja kirjautumiseen ajanvarauksen yhteydessä. Toimin ohjeiden mukaan ja vastaanotto alkoi juuri sovittuna aikana. Kuva- ja ääniyhteydet toimivat mainiosti. Asiani hoitaminen vaati kuvayhteyden ja se ja moni muukin asia tuli hoidettua ja tarkistettua saman vastaanoton aikana. Mikä olisi ollut se lisäarvo mitä ns. perinteinen vastaanottokäynti olisi tuonut minulle? Ei mitään. Ei yhtään mitään. Vain matkustuskuluja, menetettyä vapaa-aikaa ja mahdollisesti pari-kolme virusta tuliaisina kotiin. 

Tutkimusten mukaan etävastaanotoilla on osoitettu olevan monia hyötyjä. Hyödyt liitetään usein kustannustehokkuuden lisääntymiseen ja hoidon tuloksellisuuden parantumiseen. Erityisesti kroonisten sairauksien hoidossa ja ikäihmisten kotona pärjäämisen tukemisessa etähoidolla on osoitettu olevan keskeinen merkitys. Osa etäpalveluiden vastustajista perustelee näkemyksiään huonoilla tietoliikenneyhteyksillä tai teknologian puutteilla. Osa sillä, että kaikilla ei ole välineitä ja osaamista niiden käyttöön. Olisiko esimerkiksi älypuhelin pitänyt jättää kehittämättä siksi, ettei kaikki ihmiset eivät halua tai osaa sitä käyttää? 

Vai onkohan sittenkin kyse meidän ammattilaisten omista negatiivista asenteista ja haluttomuudesta kokeilla uusia tapoja toimia ja saada positiivisia kokemuksia niistä? Olemmeko olleet valmiita aidosti pohtimaan sitä, kuinka moni potilas hyötyy siitä, että hän kävelee fyysisesti vastaanoton ovesta sisään? Väitän, että emme ole.  Kirjekyyhkyihin en välttämättä halua palata, mutta siitä olen varma, että seuraavan kymmenen vuoden aikana on myös julkisten palveluiden muututtava. Potilaat tulevat vaatimaan sellaisia palveluja, jotka tuottavat heille lisäarvoa ja sitä ei ole enää tukevaisuudessa lääkärin tai hoitajan kättely perinteisellä vastaanotolla. Tosin tuohon kättelyyn mennyt Korona-vuosi toi todennäköisesti pysyvän muutoksen. Toivottavasti myös etäpalveluiden käyttöön!

Maija Valta, FT, Liiketoimintajohtaja SAG Flowmedik

Webinaari etävastaanottotoiminnasta 17.3.2021 klo 8.30-15.45: Etävastaanotot haastavat johtamisen – jääkö sinun organisaatiossasi valtava potentiaali hyödyntämättä? Lisätietoja ja ilmoittautuminen

LUE MYÖS

Näkyykö valoa?

Näkyykö valoa?

Ensimmäinen huoli on korona, toinen huoli on korona, kolmas huoli on korona! Tältä tuntuu ja tältä kuulostaa arki tänä...

lue lisää