Kehitynkö vai pysäytänkö vain taantumiseni? Työsuhde-etuna koulutuslisenssi

Ystäväni Jarmo, nimi ehkä muutettu, kertoi minulle vastanneensa kehityskeskustelussa lähijohtajansa kysymykseen, Jarmo, missä haluat kehittyä: ”En missään. Riittää jos saan tämän taantumisen pysäytettyä.”

Minua virkisti ja innosti tämä Jarmo-oletetun vastaus. Siitä lähti monta ajatusta: arvostammeko tasannetta? Hienoa, painonnousuni on pysähtynyt! Väkiluku ei vähentynyt, vaan säilyi ennallaan! Syntyvyys ei laskenut, vauvoja saman verran kuin edellisenä vuonna! (Tosin moni pystyi juhlimaan vauvojen määrän lisääntymistäkin jo.) Puolisosta (ehkä vain päänsisäisesti): En ole viimeiseen puoleen vuoteen innostunut hänestä lisää, mutta hän on silti säilynyt kiinnostavana. Ja samalla se kertoo harhastamme, toiveistamme, ikään kuin asioilla pitäisi olla aina jokin suunta, jota se sitten kulkee, kunnes suunta vaihtuu. Kuitenkin tunnistamme, että kaikelle ei ole nähtävissä suuntaa, vaan se on enemmänkin ilmiö, jonka itse miellän palloksi ja sitä voi tarkastella eri puolilta.

Jarmon vastaus sai minut myös ajattelemaan sitä, miten heikosti me tunnistamme oppimamme uudet asiat ja kehityksemme. Asioita tapahtuu paljon ja samanaikaisesti. Silloin ei tule tarkasteltua jotakin taitoa, tietoa tai työskentelyään pitkällä aikajänteellä, että huomaisi ja tunnistaisi edistymisensä. Oppimisen näkyväksi tekeminen on taitavillekin pedagogeille haaste, ei siis ihme, että meille itsellemme, omina havaintoina, se jää huomaamatta. Keskittymistähän se vaatii, että puutteiden sijasta näkee kaiken sen, mitä on saatu aikaan, missä edistytty.

Henkilökohtainen koulutuslisenssi

Tulee kuitenkin tilanteita, jolloin on välttämätöntä, että hyvin nopeallakin aikataululla otamme uusia asioita haltuun. Uusi työntekijä tulee uusiin tehtäviin, työtehtävät vaihtuvat, uusi luottamushenkilö aloittaa tehtävänsä tai vanha luottamushenkilö aloittaa uudessa toimielimessä. Motivaatio on yleensä kunnossa, sillä minut on valittu tehtävään ja se on henkilökohtainen saavutus. Keskustelin uutena työntekijänä yksityiseltä puolelta julkiselle siirtyneen asiakkaamme kanssa, jolle työnantaja osti  puolen vuoden henkilökohtaisen koulutuslisenssin. Hän kertoi, että erityisesti nyt, kun etätyö tuottaa perehdyttämiseen oman tvistinsä, niin oman vapaasti valittavissa olevan koulutustarjonnan apu on ollut suuri. Hän on voinut kuunnella tallenteita koulutuksista hänelle sopivissa hetkissä, eikä kiireiseen työpäivään ole tarvinnut raivata tiettyä aikaa koulutukselle. Materiaalia on puolen vuoden lisenssinkin jälkeen ladattuna koneelle, odottamassa sitä tilannetta, kun jokin työ tai kysymys on itsellä ajankohtaisena. Erityisesti hän arvosti sitä, että sai nopeasti selville, onko jonkin asian tekemiseen tietyllä tavalla jokin säädös taustalla tai muu pakottava merkitys vai oliko kyseessä jokin, jota pystyi kehittämään toisella lailla tehtäväksi.

Koulutuslisenssi on veroton työsuhde-etu

Luottamushenkilönä olisin arvostanut juuri samanlaista ”työsuhde-etua”. Uusia asioita tulee vastaan jatkuvasti ja juuri silloin kun istun puolitoista tuntia autossa, kuuntelisin mielelläni, mihin siinä talousarviossa kannattaa kiinnittää huomiota. Nyt se on työni kautta ollutkin mahdollista. Omia kuuntelusuosikkejani on monia: Peter Greenin lisäksi autossa soi Hannan talousarvio-, Villen konserniohje-, Najatin arviointi-, Tuulin julkisuus- ja Susannan hulevesihitit. Ja kuinka kivaa on oppia kun ei ole pakko!

Olemme ihan valtavan innoissamme siitä, että kuntalisenssillä tämä työsuhde-etu on tarjottavissa koko henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Jos ei koko henkilöstölle, niin henkilökohtainen lisenssi kohdistetusti tai jos pelkästään luottamushenkilöille, niin SnellmanEdun kanssa teimme Hallin. Verkossa koko ajan saatavilla ja ajantasaisilla päivityksillä lisääntyvä luottamushenkilön hallinnon käsikirja videoineen, podcasteineen ja kirjallisine materiaaleineen. Aluksi uutena voi opiskella vähän kaikkea, mutta kauden aikana palata uudelleen ja palauttaa mieleensä tai tutkia syvemmin.

Ja silloin kun oma koulutukseen osallistuminen ei aiheuta enää mitään lisäkustannuksia, voi sallia itselleen vapaammin kokeiluja. Seuraavaksi aion kokeilla omaa suggestopedista menetelmää: iltatee, sohva, viltti ja Mirvan Varhaiskasvatusta ohjaava lainsäädäntö.

Lisää lisensseistämme täältä.

Lisää Hallista (luottamushenkilön tietopankki) täältä.

Pirjo Ala-Hemmilä

LUE MYÖS