Hyvä hallinto mielletään monesti kovin byrokraattisena asiana ja käsitteenä. Lähdimme pohtimaan hyvän hallinnon eri ulottuvuuksia: Millaista hyvä hallinto on lainsäädännön ja päätöksenteon näkökulmasta? Milloin sitten kuntalaiset kokevat hallinnon hyväksi ja tuntevat, että ovat voineet vaikuttaa ja osallistua itseään koskeviin asioihin? Hyväksi koetun hallinnon ytimenä on usein se, että prosessi on ollut ymmärrettävä ja sen aikana on ollut riittävästi vuoropuhelua eri tahojen välillä. Asiointi ja käsittely on pystytty järjestämään siten, että asia on tuntunut vaivattomalta ja hyväksyttävältä. Kenellekään ei ole jäänyt ”epäreiluuden tunnetta”, ja negatiivinenkin lopputulos on pystytty perustelemaan hyväksyttävästi. Jotta tällaiseen lopputulokseen päästäisiin, on osallisuuden tunteella ja aidolla osallisuuden kokemuksen mahdollistamisella iso merkitys.

Osallisuus ei synny hetkessä eikä yksittäisissä teematapahtumissa. Osallisuuden kokemus syntyy toistuvissa ja monipuolisissa mahdollisuuksissa olla mukana, tehdä itselle ja yhteisölle merkityksellisiä asioita ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Osallisuus voi näkyä esimerkiksi kuntalaisten kuulemisessa kaavoitusta koskevissa asioissa tai palveluiden kehittämiseen liittyvissä asiakastyytyväisyyskyselyissä. Tähän pyritään myös hyvässä hallinnossa: vaikutusmahdollisuuteen itseään koskevassa ja osin jopa itseään sivuavassa asiassa. Monessa lainsäädännössä nykypäivänä jo edellytetäänkin, että merkittävimpien asioiden käsittelyssä kuullaan ja osallistetaan pelkkää asianosaista laajempaa joukkoa, esimerkiksi kunnan tietyn asuinalueen asukkaita.  

Osallisuuden toteutuminen liittyy merkityksellisesti myös demokratiaan.  Sen lisäksi, että on oikeus ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, on mahdollisuus vaikuttaa myös kunnan ja jopa koko yhteiskunnan kehitykseen. Osallisuus ja avoin, hyvä, moderni hallinto vahvistavatkin demokratiaa ja kunnan olemassaolon oikeutusta. 

Valtioneuvoston selonteko vuodelta 2002 määrittää osallisuuden seuraavasti: osallisuus on omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista. Tällöin osallisuus on sekä osallistujan että osallistajan näkökulmasta vielä syvällisempää, mutta myös vaikeampi toteuttaa. Meidän pitää pystyä osallistamaan siten, että ihmisillä syntyy halu osallistua, vaikuttaa ja sitoutua.

Olemme törmänneet moniin hyviin ja toimiviin ideoihin osallisuudesta ja osallistamisesta:

  • Moni kunta on ottanut käyttöön tai harkinnut osallistuvaa budjetointia. Esimerkiksi Tuusula on kokeillut onnistuneesti osallistuvaa budjetointia ja jatkaa sen käyttöä yhä. Tuusulan osallistuvassa budjetoinnissa kuntalaiset päättävät osin, miten kunnan varoja jaetaan ja käytetään. Osallistuva budjetointi antaa ihmisille mahdollisuuden keskustella ja priorisoida rahankäyttöä ja päästä lähemmäs kunnan päätöksentekoa. Vuonna 2019 Tuusula on varannut 100 000 e osallistuvan budjetoinnin käyttöön. Lisätietoja löydät täältä: https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=8228
  • Kuntalaiset ovat päässeet seuraamaan jopa kunnanjohtajan valintaa ja esittämään tälle kysymyksiä (Esimerkiksi Heinola, Vesilahti…)
  • Inkoossa tiedotetaan uutisista whatsappin kautta. Tiedotteita saa kuntaa koskevista uutisista ja vaikka erilaisista tapahtumista. Hollolalla puolestaan on oma mobiilisovellus HollolaNyt, jossa voidaan tiedottaa ja tehdä vaikka kyselyjä kuntalaisille.
  • Erätauko on Sitran kehittämä työkalu, jonka avulla voidaan puhua ilman huutoa päätöksentekoon valmistautuessa. Tarkoituksena on käydä keskustelua, vaikka ollaankin eri mieltä. Erätauko antaa aikaa harkita ja käydä asioita läpi rauhassa. Joskus myös päätöksenteon sisällä tarvitaan tämänkaltaista osallisuutta. Puheen merkityksestä organisaatiossa on muutoinkin keskusteltu laajasti ja tämä Sitran menetelmä on erinomainen työkalu puhumiseen ja asioiden käsittelyyn.  Lisätietoja: https://www.sitra.fi/hankkeet/eratauko/ 

Minkälainen osallistuminen on sellaista, jonka ihmiset mieltävät niin tärkeäksi ja merkitykselliseksi, että haluavat osallistua siihen? Minkälaiset keinot ovat sellaisia, että ne synnyttävät aitoa halua kehittää ja sitoutua? Minkälaiset osallistamisen tulokset vievät eteenpäin asioiden kehittämistä? Kuinka osallistamisesta voisi saada vielä enemmän irti?

Lähtekää kokeilemaan kanssamme uusia keinoja osallistamiseen!

Jos kiinnostus heräsi, ottakaa yhteyttä:

Tuuli Tarukannel, Hallintoakatemia, tuuli.tarukannel@hallintoakatemia.fi, p. 045 612 5664

Virpi Harilahti-Juola, Maaseudun Sivistysliitto, virpi.harilahti-juola@msl.fi, p. 040 67 81 968

Hallintoakatemia kouluttaa ja konsultoi julkisen hallinnon toimijoita, erityisesti kuntia. Hallintoakatemia haluaa edistää parempaa hallintoa ja avointa, osallistavaa ja positiivista toimintakulttuuria.

Tuuli Tarukannel, Hallintoakatemian perustaja ja kouluttaja kiertää Suomen kuntia puhumassa päätöksenteosta ja hallinnosta. Hallinto parantuu joka päivä pienillä teoilla, joista osallisuuden ja avoimuuden lisääminen on hyvä esimerkki.

Maaseudun Sivistysliitto on valtakunnallinen yhteisökehittäjä, jonka erityistä osaamista on kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden ja oman aktiivisuuden tukeminen oman lähiyhteisönsä kehittämisessä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä.

Virpi Harilahti-Juola, kehittämispäällikkö vastaa Maaseudun Sivistysliitossa kuntakumppanuuden ja osallisuusteeman kehittämisestä valtakunnallisesti. Tätä tehdään tuomalla kuntalaiset ja paikalliset yhteisöt mukaan kuntien strategiatyöhön ja palvelujen kehittämiseen.

Tuuli Tarukannel on FacebookTuuli Tarukannel on LinkedinTuuli Tarukannel on Youtube
Tuuli Tarukannel
ErityisasiantuntijaHallintoakatemia
Olen kuntia eri puolilla maata ja erilaisissa tehtävissä katsonut HTM. Kiinnostuksen kohteinani on kaikki kuntiin ja hallintoon liittyvä. En ole törmännyt ongelmaan, joka ei ratkeaisi lukemalla Harjula-Prättälää tai juoksemalla.

Pin It on Pinterest

Share This