Yleinen kysymys kuntalakikoulutuksissani on viime aikoina ollut, että mihin me tarvitsemme kuntastrategiaa, kun meillä on talousarvio ja -suunnitelma? Ympäripyöreitä ”kaikkea hyvää kaikille” strategioita ei välttämättä tarvitakaan. Sen sijaan kuntalain muutoksessa on kyse koko strategia-ajattelun ja strategiaprosessin muutoksesta. Tai sanotaan, että ainakin pyrkimyksestä siihen.

Ollakseni välillä hallintosivistyksen lisäksi yleissivistynyt, viittaan hiukan historiaan. Ainakaan jopa ennen syntymääni -huh- voimaantulleessa kunnallislaissa (953/1976) säädettiin, että kunnalla tuli olla vähintään viideksi vuodeksi laadittu suunnitelma kunnan olojen kehittämisestä, hallinnon ja talouden hoitamisesta sekä toimintojen sijoittamisesta. Suunnitelmaan sisältyvät tavoitteet eivät olleet sitovia ilman erillisiä päätöksiä. Seuraavaa kuntalakia säädettäessä katsottiin, että poliittisen arvokeskustelun herättäminen ja sen pohjalta lähtevä tavoitteiden ja strategioiden määrittely ei edellytä lakiin perustuvaa ohjausta (HE 192/1994). Nyt uusinta uutta Kuntalakia säädettäessä lähdettiin siitä, että kuntien toimintaympäristön muuttuminen ja monimutkaistuminen edellyttää kunnissa vahvaa strategista johtamista, jotta kunnat selviytyvät tulevaisuuden haasteista ja kykenevät uudistamaan rakenteita ja toimintatapoja niiden edellyttämällä tavalla. Lainsäädännön tavoitteeksi muodostui kehittää kuntien johtamisjärjestelmää strategisempaan suuntaan.

On siis kuljettu pitkä tie ja palattu takaisin laissa säädettyyn velvoitteeseen laatia strategia. Strategian nostaminen kuntalakiin lakisääteiseksi kunnan johtamisen ja ohjaamisen välineeksi muuttaa osaltaan strategian merkitystä kunnan johtamiselle, päätöksenteolle ja hallinnolle. Kuntalain 37 § velvoittaa valtuustoa ottamaan selkeästi kantaa siihen, mihin kunnan resurssit suunnataan. Strategiassa ilmaistujen kannanottojen tulee jatkossa selkeästi ohjata kunnan taloussuunnittelua ja myös valtuuston omia talouteen liittyviä päätöksiä esimerkiksi talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Eihän tuo koulutuksissa kysytty kysymys täysin kaukaa haettu ole, mutta selvää on se, että strategian laatimisesta, strategisesta ajattelusta ja ajan varaamisesta strategiseen keskusteluun ja asioiden suunnitteluun ei ole hukkaan heitettyä aikaa.

Lisää aiheesta

Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen kunnassa – mit... Kunnan johtoryhmä on yksi kunnan keskeisimmistä toimijoista ja se on kunnan operatiivisen johtamisen kulmakivi.  Käytännössä kunnan johtoryhmä toimii ...
Oikeudenmukaisuuden eri merkitykset työpaikalla Olin tällä viikolla koulutuksessa, jossa keskusteltiin hyvän johtamisen ja hyvin toimivan organisaation keskeisimmistä tekijöistä. Löysin monia mahtav...
Pehmeä hauki ja positiiviset uutiset Positiivisten uutisten lukeminen jatkuu jälleen... Välillä tosin uutisvirtaa ja lehtiä lukiessa tuntuu, että niiden metsästäminen alkaa käydä vaikeamm...
Tiukat someohjeet Kuntien someohjeet herättävät taas vilkasta keskustelua… Missäs muualla kuin somessa. Yle uutisoi tänään, että kuntien sosiaalisen median ohjeet mä...
Tuuli Tarukannel on FacebookTuuli Tarukannel on LinkedinTuuli Tarukannel on Youtube
Tuuli Tarukannel
ErityisasiantuntijaHallintoakatemia
Olen kuntia eri puolilla maata ja erilaisissa tehtävissä katsonut HTM. Kiinnostuksen kohteinani on kaikki kuntiin ja hallintoon liittyvä. En ole törmännyt ongelmaan, joka ei ratkeaisi lukemalla Harjula-Prättälää tai juoksemalla.
Asiasanat: , ,

Pin It on Pinterest

Share This