Julkisuuden ja avoimuuden merkitys oman työn tekemisessä

Käyn paljon keskusteluja hallinnon ammattilaisten kanssa julkisen sektorin työnteosta. Työ julkisella sektorilla on sanansamukaisesti julkista ja sen oletetaan olevan erittäin avointa. Avoimuus luo omaan työhön toisaalta painetta, olla jatkuvasti ”suurennuslasin alla”, mutta myös mahdollisuuden keskustella avoimesti monista työhön liittyvistä asioista sekä sen, että asiat kiinnostavat. On hieno asia, jos esimerkiksi oman kunnan päätöksenteko kiinnostaa laajasti. Toivottavasti myös hyvässä mielessä.

Mahdollisimman suuri avoimuus päätöksenteossa palvelee kansalaista, se on selvää. Mutta julkisessakin organisaatiossa on pystyttävä käymään sisäistä keskustelua ja saatava työrauha asioiden valmistelulle ja sisäiselle työskentelylle. Kun ollaan virkatyössä, hallinnon sisäisessä toiminnassa, on pystyttävä toimimaan myös luottamuksellisesti. Avoimuus, julkisuus ja selkeä ymmärrys ei-julkisista asioista sekä salassapidosta lopulta lisäävät avoimuutta. Pitää erottaa ne asiat, jotka eivät kuulu avoimuuden piiriin ja pitää voida käydä keskusteluja, jotka ovat organisaation sisäisiä ja sinne myös jäävät. Esimerkiksi toimielinten kokouksissa on pystyttävä käymään luottamuksellisia keskusteluja, jotta ne lisäävät avoimuutta sisäisesti. Mitä paremmin keskustelun jäävät kokouspöytiin eikä niitä raportoida ulkopuolisille, sitä paremmin oikeat keskustelun myös käydään kokouksissa eikä käytävillä.

Tämä korostuu muutoinkin julkishallinnon työssä. Kun julkisuuteen kuuluvat asiat ja organisaation sisäiset asiat pystytään riittävästi perustelemaan ja erottamaan toisistaan, on oman työn tekeminen stressittömämpää. On todella ikävää olla tilanteessa, jossa omat sisäiseen tilanteeseen tarkoitetut puheet tai tekemiset siirtyvät välikäsien ja pienen värittämisen jälkeen julkisuuteen. Asiayhteydestä irrotettuna puheet myös saadaan näyttämään siltä, miltä kertoja ne haluaa näyttävän.

Avoimen hallinnon tarkoitus on vahvistaa luottamusta ja tuottaa oleellista tietoa kansalaiskeskusteluun ja myös tietysti asianosaisten käyttöön omien asioiden hoitamiseen. Avoimen hallinnon tarkoitus ei ole avata kaikkea organisaation toimintaa mihin tahansa tarkasteluun. Inhimillinen ja avoimuuteen loogisesti suhtautuva ilmapiiri lisää myös työhyvinvointia. Asian pohtiminen ja jäsentäminen onkin varmasti tarpeen monen organisaation toiminnassa ja erityisesti monijäsenisten toimielinten työskentelyssä. Lopulta kaikki varmasti haluamme parempaa ja avoimempaa hallintoa ja sitä kautta toimivaa yhteiskuntaa ja laadukkaita palveluita.

Asiaa pohditaan myös seuraavassa koulutuksessa eli Julkisuuslaki sihteerille 18.8. 2022 klo 9-11. Saat lisätietoja ja voit ilmoittautua koulutukseen täältä.

Kirjoittajana Tuuli Tarukannel Hallintoakatemiasta

LUE MYÖS