Olen ollut tyytyväinen, kun luottamushenkilökoulutuksissa moni on kiinnostunut keskustelemaan osallisuudesta ja osallistamisesta. Osana tulevaisuuden kuntapolitiikkaa näkyy varmasti myöskin kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen merkityksen korostuminen. Uusi kuntalaki pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että osallisuutta kehitetään ja siihen kiinnitetään huomiota.

 

Asukkailla ja palvelun käyttäjillä on kuntalain mukaan oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuustolla on vastuu monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Edelleen vanhan kuntalain tavoin kunnalla on laaja harkintavalta toteuttamistavoissa. Käytännössä se tarkoittaa, että jokainen kunta itse pohtii sen, mitkä ovat kunnassa riittävät, hyvät ja monipuoliset tavat ja kanavat. Kunnissa voidaan toteuttaa osallisuutta hyvinkin eri tavoin. Kuntalaki siis on tältä osin mahdollistava laki, se luo edellytyksiä ja kannustaa osallistamiseen.

 

Monipuolisilla osallistumismahdollisuuksilla on tarkoitus edistää eri asukasryhmien ja eri palveluiden käyttäjien osallistumista itselleen sopivalla tavalla ja tarjota eri asiakokonaisuuksiin ja tilanteisiin sopivia joustavia ja vaikuttavia osallistumisen muotoja.

 

Monipuolisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjotaan pitkäaikaisia vaikuttamisen keinoja sekä lyhytaikaisia ja satunnaisempia vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi voidaan tarjota ”helppoa” kuulemista ja keskustelua, jota voi toteuttaa myös sähköisiä kanavia, esimerkiksi internetin ja sosiaalista mediaa hyödyntämällä. Mielipiteitä voidaan selvittää eri tavoin, kyselyin ja mielipidetiedusteluin, keskustelutilaisuuksia järjestämällä tai järjestämällä esimerkiksi kunnallisia kansanäänestyksiä.

Talouteen osallistuminen voi tapahtua esimerkiksi avaamalla kunnan talouden suunnittelua erilaisissa tilaisuuksissa ja sähköisissä sovelluksissa tai vaikka osallistuvan budjetoinnin menetelmän avulla. Tämä voi tarkoittaa vaikka sitä, että kunnan viranomainen ja alueen asukkaat suunnittelevat ja päättävät vuorovaikutteisesti siitä, mihin kohteisiin tietyt varat käytetään. Osallistuvaa budjetointia käyttämällä voidaan lisätä kansalaisten ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta ja keskustelua, kansalaisten tietämystä sekä viranomaisvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon avoimuutta. Osallistuva budjetointi voi olla apuväline tunnistaa monenlaisten asukkaiden tarpeita ja tuoda niitä näkyviksi.

Yhteinen palvelujen suunnittelu voi koskea yksittäisiä palveluja tai laajempia palvelukokonaisuuksia. Käyttäjälähtöisen vaikuttamisen keinoja voivat olla muun muassa asiakaspalautteen kerääminen, asiakastyytyväisyyden mittaaminen, erilaiset ideointi- ja visiointimenetelmät ja -tilaisuudet, kokeilut, yhteissuunnittelu sekä palvelumuotoilu, jossa palveluja suunnitellaan yhdessä niiden käyttäjien kanssa.

Palvelujen kehittäminen voi tapahtua myös uudenlaisen kansalaistoiminnan kautta esimerkiksi erilaisissa projekteissa, kampanjoissa ja verkostoissa. Kehittäminen voi tapahtua yhdessä palvelujen käyttäjiä edustavien järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa.

Toivottavasti myös kuntalaiset kiinnostuvat entistä enemmän osallistumisesta – kehitetään uutta kuntaa kaikki yhdessä!

 

Tuuli Tarukannel

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This