Jos aloitat itsestäänselvyyksistä, lopputuloksena on epäily; mutta jos olet valmis epäilemään alusta asti, etenet kiistattomiin tosiasioihin. (Francis Bacon)

Monessa isossa prosessissa merkittävä innovaatio syntyy pitkän ja perusteellisen pohjatyön tuloksena. Se hetki, jolloin omena tippuu Isaac Newtonin päähän ja hän keksii painovoiman tai Arkhimedes huutaa kylvyssä ”Heureka”, ei ole innovaation koko tarina. Tottakai on tarinana hienompi kertoa, että jotakin jännää tapahtui ja siitä se idea sitten lähti. Näiden tarinoiden avulla on myös helpompi muistaa ja oppia asioita.

Kuntamaailmassa kaikella tämän omenan taikka Heurekan taustalla tapahtuvalla käytännön toiminnalla on erittäin iso merkitys kunnan asianmukaisen toiminnan ja jo ihan yksittäisten ihmisten oikeusturvan näkökulmasta. Kuntamaailmassa innovointiin on jo käytössä mahtavia välineitä, kuten innovatiiviset hankinnat tai kuntastrategia sekä erilaiset hankemahdollisuudet, unohtamatta jokaista innovatiivista henkilöä kunnan organisaatiossa. Samalla kuitenkin kun suunnittelemme, uudistumme ja innovoimme, on asian oikeanlaisella valmistelulla suuri merkitys.

Monissa koulutuksissa on puhuttu ja pohdittu asian asianmukaista ja riittävää selvittämistä sekä hyvää päätösten perustelua. Laki antaa reunaehdot ja sitä kautta vähimmäisvaatimukset. Mutta entäpä, jos haluaisimme kirjoittaa konkreettiset ohjeet taikka selkeät suuntaviivat, mitä tämä käytännössä missäkin asiaryhmässä tarkoittaa. Valmistelun ja selvittämisen riittävyys on kuitenkin viimekädessä harkittava aina asiakas-, tilanne-, asiaryhmä- ja tapauskohtaisesti.

Suuntaviivoja ja ohjeita onkin hyvä laatia tosiasioiden ja sovellettavien oikeussääntöjen tunnistamiseksi sekä päätösten muotoilulle ja vähimmäisvaatimukselle, mutta laista ja oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan ole löydettävissä riittävälle täysin selkeitä rajoja. Onhan myös valmistelijoiden ammattitaitoon luotettava. Lainsäädännön ja tosiasioiden tunteminen on sekä riittävän selvittämisen edellytys, että sen tavoite. Viranomaisen ammattitaitoon kuuluu ilmenneiden tosiseikkojen perusteella tunnistaa asiassa sovellettava lainsäädäntö ja toisaalta sovellettavan lainsäädännön pohjalta pyytää ratkaisun kannalta tarpeelliset selvitykset.

Innovoinnin esteiksi kunnassa on joskus ehdotettu liian jäykkää säätelyä. Käytännössä meillä monilla on varmasti juuri toisenlaisiakin kokemuksia. Jos haluamme tehdä asioita eri tavalla paremmin, kuten Saku Tuominen määrittelee luovuuden, istuu se aivan varmasti myös asianmukaiseen, riittävään  selvittämiseen tai hyvään päätösten perusteluun. Uuden, paremman tekemisen esteet taitavat kuitenkin löytyä ihmisten vuorovaikutuksesta ja toimintakulttuurista. Jos organisaatiossamme pienemmissäkin asioissa katsotaan hyvällä eri tavalla paremmin tekemisen yritystä, vaikka se lopulta osoittautuisi kehnommaksi, niin yritykset todennäköisemmin jatkuvat. Samoin tapahtuu jos eri tavalla paremmin pyrkivä työyksikkö saa luottamushenkilöhallinnonkin taholta rohkaisevaa palautetta ja uusia näkökulmia, malttaen kuitenkin pysytellä itse tekemisestä irti ja luottaa tekevien arviointikykyyn.  Erityisen merkityksellistä on kokeiluun suhtautuminen mahdollisen heikon menestyksen jälkeen. Jos viesti on, että kokeilumme ei toiminut, toimiva malli on vielä löytymättä, kannustaa se jatkamaan.

Eri tavalla lain vaatimusten mukaan paremmin tekeminen, järkevien vaihtoehtojen selvittäminen, huolehtiminen siitä,  että omat mieltymyksemme eivät pääse vaikuttamaan asiaan ja valmisteluteksti, josta näkee: mitä tapahtui ja miksi? Eihän asia lopulta tämän monimutkaisempi ole. Voisiko se jopa olla niin, että jokaisen innovaation taustalla on riittävää selvittämistä ja hyvää päätösten perustelua, mutta ennen kaikkea oppiva, ei syyttelevä, toimintakulttuuri?

Tuuli Tarukannel ja Pirjo Ala-Hemmilä

Järjestämme myös koulutusta valmistelusta:

https://www.videokoulutus.fi/lesson/1239 ja https://www.videokoulutus.fi/lesson/1250

sekä verkkokurssina.

 

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This