”Onnittelut valinnasta kunnanjohtajaksi! Vai meinasit kotikuntaan palata? No onhan siinä hyvätkin puolensa, mutta ei se varmasti pelkkää ruusuilla tanssimista ole!”

Edellä olevan kaltaiset kommentit olivat varsin tyypillisiä huhtikuussa, kun minut valittiin kotikuntaani Suomussalmelle kunnanjohtajaksi. Mutta miksi monilla tuttavilla on se ajatus, että kotikunta olisi haastava työympäristö? Onko kotikunnassa työskentely uhka vai mahdollisuus? Aloitin työni kesäkuun puolivälissä, joten nyt blogikirjoitukseni ilmestyessä olen hoitanut kunnanjohtajan virkaa vajaat neljä kuukautta. Eli aikalailla alkutaipaleella vielä ollaan, mutta alla muutamia ajatuksia oman kotikuntansa johtamisesta.

 

Kotikunnanjohtaja

Ensinnäkin on sanottava, että kotiin on ollut mahtava palata! Ei oo tarvinnu Kaenuun murteen erillaisie muotoja opetella, tullee ihan ku itestään.

Omassa kotikunnassa on luonnollisesti jotain erityistä. Oma työ tulee hoitaa aina niin hyvin kuin mahdollista, työskentelipä missä tahansa. Lienee kuitenkin luonnollista, että työhön liittyvä erityinen, esimerkiksi kotipaikkakunnasta muodostuva tunneside, tekee työstä henkilökohtaisempaa.

Suomussalmella 20 vuotta asuneena, ylioppilaaksi täällä kirjoittaneena, seitsemän vuotta maailmalla viettäneenä ja kotikuntaansa palanneena voi todeta, että kainuulainen identiteetti lienee tietyllä tavalla uniikki. Ei ole tilaisuutta, jonka loppuun Nälkämaan laulun laulaminen ei sopisi. Hossan jylhät kansallispuiston maisemat, Raatteen tien sotahistorialliset tarinat, pakkasaamut metsäreissuilla tai yötön yö kalareissulla ovat sellaisia asioita, joita jäi kaipaamaan muualla asuessa. Nyt kun pääsee nauttimaan tästä kaikesta ja kehittämään kotikuntaa yhdessä kunnan työntekijöiden, yrittäjien, järjestötoimijoiden ja kuntalaisten kanssa, on tahto tehdä parhaansa itsestäänselvyys.

Nyt kun on asettunut aloilleen, osaa arvostaa entistä enemmän myös neljää selvästi erottuvaa vuodenaikaa. Näin syksyllä ruska värjää lehdet eri väreihin ja talvella puut notkuvat lumen alla, viime talvena liiankin kanssa.

Pieni tauko omalta kotipaikkakunnalta on luonnollisesti tehnyt myös oikein hyvää. Perspektiivi, josta kotikunnan palveluita, liikunta-, ulkoilu- ja kulttuurimahdollisuuksia katsoo, on muuttunut.

Omalla kotipaikkakunnallaan kunnanjohtajana toimivalla voi olla myös lisähaasteita vaativan työn lisäksi. Yleisesti ajatellaan, että tutut ihmiset ja sukulaiset voivat olla haastavia kunnan johtamisessa. Toki osa kuntalaisista tuntee kunnanjohtajansa jo ennakkoon ja ajatukset soveltuvuudesta vaativaan tehtävään ovat valmiina, mutta kyllähän paikallistuntemus myös nopeuttaa perehtymistä työhön, kun jokainen kasvo ei ole vieras ja kunta on muutenkin tuttu. Jokainen oppii tuntemaan kuntansa, oli paikkakunnalta kotoisin tai ei, mutta siihen kuluva aika voi olla hieman erilainen.

 

Nuori kunnanjohtaja esimerkkinä

26-vuotias kunnanjohtaja, oman kylän poika, ei ehkä vastaa käsitystä ”perinteisestä” kunnanjohtajasta. Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2016 vain noin joka kymmenes kunnanjohtaja oli alle nelikymppinen ja kunnanjohtajien keski-ikä 52,3 vuotta. Suomussalmella ja monessa muussakin kunnassa väestön väheneminen ja ikääntyminen ovat haasteita, jotka ovat varsin hyvin tiedossa. Toivonkin, että nuoret kunnanjohtajat, minä mukaan lukien, pystyisi toimimaan esimerkkinä monille nuorille, jotka edes hetken harkitsevat paluutaan entiseen kotikuntaansa. Mutta ne työpaikat… Niiden eteenhän kunnanjohtaja päivittäin työskentelee. Ilman työpaikkoja muuttopäätöstä on niin kovin vaikea tehdä. Ja harvemmin yksi työpaikka riittää, koska myös puolison täytyisi työllistyä.

Nuorena kunnanjohtajana törmää varmasti paljon samoihin asioihin, kuin nuoret tai kokemattomat johtajat yleensä. Monet asiat tulevat ensimmäistä kertaa vastaan ja päivät ovat hyvin vaihtelevia, päätöksiä pitää tehdä usein. Välillä tulee varmasti tehtyä päätöksiä, jotka voivat osoittautua vääriksikin. On tärkeää, että on valmis myös muuttamaan tekemiään päätöksiä sen mukaan, mitä uutta oppii ja mitä kokemus tuo tullessaan. Ei kannatakaan yrittää tietää kaikkea, vaan on hyvä kysyä asioita pitempään työyhteisössä työskenneiltä oman alansa asiantuntijoilta. Myös kollegojen tuki ja apu on tärkeää, koska pienemmissä kunnissa delegointi ei aina ole mahdollista ja pöydälle tulevista asioista ei ole kokemusta.

Itse koen kotikunnassa työskentelyn ehdottomasti mahdollisuutena, mutta se on hyppy tuntemattomaan tutussa kunnassa. Tutut paikat eivät olekaan niin tuttuja kuin luulin ja yritykset tekevätkin hieman eri asioita kuin luulin! Voisikin sanoa, että olipa sitten johtamastaan kunnasta kotoisin tai ei, oli kokematon tai kokenut, kolmikymppinen tai keski-ikäinen, lopulta kaiken a ja o on se, että tekee työtään täydestä sydämestään, on valmis kohtaamaan eri ihmisiä avoimesti ja on valmis katsomaan ja kuuntelemaan maailmaa hieman eri näkökulmasta joka päivä. Uskon, että näitä asioita pohtiessamme olemme hyvän kuntajohtamisen ytimessä.

 

 

Kirjoittaja Erno Heikkinen on Suomussalmen kunnanjohtaja.

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This