Olemme globaalissa kriisissä kooltaan pikkuruisen, mutta vaikutuksiltaan sitäkin ärhäkämmän viruksen vuoksi. Julkispalveluiden ja elinkeinoelämän rattaita on kuitenkin pystyttävä pyörittämään kaikesta huolimatta. Meillä ihmisillä on taipumus tehdä hyvinkin luovia ratkaisuja selvitäksemme kriisitodellisuuden keskellä mahdollisimman vähin vaurioin niin fyysisesti, henkisesti kuin taloudellisesti. Kaiken keskiössä on ihmisen psyyke, jonka toimintavalmius fyysisen terveyden ohella on avaintekijä arjesta ja työstä suoriutumiselle. Erityistä henkistä vahvuutta vaaditaan johtajilta, joiden on muutoksessa ja erilaisissa kriisitilanteissa paitsi pysyttävä kasassa itse, oltava myös kykeneviä tunnistamaan tiimiläistensä tarpeita ja havainnoimaan kriisin aiheuttamia mahdollisia stressikuormittumia ajoissa. Siihen, miten kukin stressitilanteessa kuormittuu, vaikuttaa resilienssi eli psyykkinen joustavuus. Tähän voi esimies vaikuttaa yllättävän paljon luomalla työyhteisössään psykologisen turvallisuuden tunnetta.

Me ihmiset olemme jokainen oma, uniikki persoonamme, johon ovat vaikuttaneet paitsi perintötekijät, myös ympäristö. Meillä on myös syntymälahjana saatu omanlainen, luontainen ajattelu- ja toimintatyylimme, johon pystymme tahdonvoimallamme vaikuttamaan sopeuttaen sen tietynlaiseen toimintaympäristöön. Tälle sopeutumiselle raamit ja suuntaviivat saadaan yhteisistä pelisäännöistä ja käytöstavoista. Tämä on helpompaa silloin, kun kaikki on normaalia ja struktuurit tuttuja, mutta kun toimintaympäristö muuttuu ja ihminen joutuu kriisin keskelle, hän alkaa toimia ’autopilotilla’ eli synnynnäisen ajattelu- ja toimintatyylinsä ohjaamana. Tämä voi aiheuttaa työyhteisöön yllättäviä tilanteita, joissa johtajan ymmärrys erilaisista ajattelu- ja toimintatyyleistä nousee arvoon arvaamattomaan. LUONTAISET TAIPUMUKSET™-analyysi, jonka kautta voidaan tarkastella ajattelu- ja toimintatyylejä eri variaatioin, on hyödyllinen työkalu myös silloin, kun tehdään oletuksia stressinalaisesta ajattelusta ja toiminnasta. Johtajuuden työkaluna analyysi tuo siis paljon hyötyä työyhteisön kehittämisessä ja sen yksilöiden resilienssin kasvattamisessa paitsi normaalioloissa, myös kriisitilanteissa.

Jos esimerkiksi Klaara Kotkolla vahvin ajattelufunktio on F, jonka kautta korostuvat arvot ja tunnemaailma, on tällöin Klaaran heikoin ajattelufunktio T, joka stressitilanteissa astuu näyttämölle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että kun kansi alkaa Klaaran painekattilassa pomppia, hänen viestintänsä saattaa muuttua terävämmäksi, eli päinvastaiseksi, kuin hänen normaalisti niin pehmeä ja ystävällinen viestintätyylinsä. Myös hänen toimintansa saattaa muuttua loogisen suoraviivaiseksi ja napakaksi.  Sen sijaan esimerkiksi Polle Koninkaulus, jonka vahvin ajattelufunktio on T (järki ja logiikka) saattaa romahtaa stressitilanteessa täysin. Tunteet, jotka ovat normaalisti Pollen hallinnassa vahvasti, saattavatkin ottaa kriisissä täyden vallan ja viedä Pollea kuin litran mittaa. Näin ollen kriisitilanteessa ei-formaalit johtajuussuhteet voivat hyvinkin yllättävästi vaihtaa paikkaa. Kriiseissä ihminen on haavoittuvimmillaan ja silloin luontaiset ajattelu- ja toimintamekanismit tulevat helpommin näkyviin ilman sosiaalisten pelisääntöjen  ja normien tarjoamaa ’naamiota’. Tällainen luontaisten toimintatyylien äkillinen ja yllättävä manifestaatio saattaa yllättää yksilöä ympäröivän työyhteisön täysin ja silloin esimiehen ymmärrys sekä omasta että tiimin ajattelu- ja toimintatyyleistä on tärkeää.

Tällaisena poikkeuksellisena aikana, kun elämme keskellä kansallista ja globaalia kriisiä, on oleellisempaa kuin koskaan kehittää ’pehmeitä’ arvoja eli itsetuntemusta, johtamista ja erilaisten ajattelu- ja toimintatyylien ymmärrystä.  Jos esimiehellä on työkalupakissaan keinoja ottaa tiiminsä jäsenten erilaisuus huomioon myös poikkeustilanteessa ja antaa tilaa mahdollisille yllätysmomenteille, ollaan jo pitkällä. On myös tärkeää, että kriisitilanteissa yllättävienkin reaktioiden kohtaaminen tapahtuu tunneterveen johtajuuden kautta, ilman syyllistämistä ja paheksuntaa. Jos tiimi kokee muutos- ja kriisitilanteiden keskellä esimiehen osoittamaa luottamusta ja arvostusta ja kokee tunnetta hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisesta silloinkin, kun ahdistaa, koetaan samalla psykologista turvallisuutta. Työyhteisöt ja samalla organisaatiot sopeutuvat ja selviytyvät erilaisissa haasteissa yksilöiden resilienssin eli psyykkisen joustavuuden kautta. Siksi psykologisen turvallisuuden luominen tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on tärkeämpää kuin koskaan – niin psyykkisen kuin taloudellisenkin selviytymisen näkökulmasta.

Pia-Christina on työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisestä innostunut johtamisen, hallinnon, kasvatuksen ja koulutuksen ammattilainen, opettaja, tietokirjailija sekä LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentaja. Häntä inspiroivat vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekä erilaisten ajattelu- ja toimintatyylien merkitys johtamisessa ja työelämässä.

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This