Näinä päivinä selviää, toteutuuko sote-uudistus. Siinä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen aiotaan siirtää kunnilta 18 maakunnalle.

Uudistuksen jälkeenkin kunnille jää rutkasti tehtäviä. Kuntalain mukaan kunta järjestää palveluita sekä edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa vetovoimaa.

Kunnilla on käytössään tuhti työkalulaatikko: varhaiskasvatus, esiopetus, peruskoulu, lukiot, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, nuoriso, kirjastot, taide- ja kulttuuri, liikunta, saati sitten kaavoitus ja liikenne sekä vesi- ja jätehuolto.

***

Lain mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Siinä tulee ottaa huomioon mm. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Tietoa päätösten pohjaksi on nykyaikana saatavilla monipuolisesti eri lähteistä. Tieto tulee vielä koota niin, että eri strategiset vaihtoehdot voidaan ymmärrettävästi esitellä päättäjille, kuntalaisten valitsemille luottamushenkilöille.

Kunnan johtajuus ei merkitse kaiken vanhan säilyttämistä, vaan tien löytämistä eteenpäin, menestykseen. Tulevaisuuteen suuntautuva johtajuus vaatii jatkuvaa työtä, perehtyneisyyttä, taitoa ja osaamista.

***

Ennen vanhaan kauppalat ja kirkonkylät olivat tärkeitä paikkoja asioiden toimittamiseen ja tuttujen tapaamiseen.

Alueen vetovoiman lähteenä olivat jo tuolloin työpaikat, palvelut ja ihmiset. Nytkin ratkaisevat leipä ja viihtyminen.

Halukkuus muuttaa tietylle paikkakunnalle on usein kiinni työpaikoista tai opiskelumahdollisuuksista.

Lisäksi lapsiperheiden valinnoissa korostuvat turvallisuus, päiväkodit, koulut ja terveyspalvelut. Kiinnostavat tapahtumat, leikkipaikat ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä.

Kunnille yhä merkittävämpi vetovoiman lähde on kasvava ikäihmisten joukko, joka aktiivisuudellaan ja elämänkokemuksellaan tuo kunnalle elinvoimaa sekä samalla rehevää kasvuvoimaa yhdistys- ja harrastustoiminnalle.

***

Jos sote-uudistus toteutuu, on kriittinen kysymys, miten asiakkaita ohjataan kunnan palveluiden ja maakuntien järjestämien työllisyys- ja sote-palveluiden välillä.
Asiakaspolkujen sujuvuus vaatii kunnissa ja maakunnissa vielä urakkakaupalla yhteistä työtä.
***

Parhaita strategisen päätöksenteon ja johtamisen paikkoja ovat sellaiset kunnat, jotka pystyvät toimimaan maakuntatasolla tuloksekkaassa yhteistyössä, ja joissa päättäjät suurissa kysymyksissä löytävät yhteisen sävelen.

Asiassa auttaa paljonkin pitkälinjaisesti ja ammattitaitoisesti toteutettu, suunnitelmallinen virkamies- ja luottamushenkilökoulutus.

Se kokoaa erilaiset ihmiset pohtimaan yhdessä yhteisiä tavoitteita, kunnan strategiaa, tulevaisuuden vaihtoehtoja, ja auttaa puhaltamaan yhteen hiileen.

Päättäjien ja virkamiesten  yhteistyökyky on suuri voimavara ja menestystekijä kunnalle. Siihen kannattaa panostaa koulutuksella.


Hallintoakatemian hallintopäällikkö Antti Vuolanteen kolumni on julkaistu Uusi Aika -lehdessä 29.6.2017

Lisää aiheesta

Mikä katsotaan tietopyynnöksi ja kuinka siihen vas... Miten tulkitsen erilaisia yhteydenottoja? Mihin pitää reagoida? Kuka tulkinnan viimekädessä tekee? Kysymyksiä, joita pohditaan useinkin hallinnon ko...
Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen kunnassa – mit... Kunnan johtoryhmä on yksi kunnan keskeisimmistä toimijoista ja se on kunnan operatiivisen johtamisen kulmakivi.  Käytännössä kunnan johtoryhmä toimii ...
Mikä on kuntien sote-kiinteistöjen kohtalo? Sote- ja maakuntauudistus on vielä kesken. Toteutuessaan se on Suomen historian suurin hallinnon uudistus. Talven kuuma peruna on se, mitä tapahtu...
Hallintoakatemian esittelyt: Lassi Mäkinen Helmikuun alussa joukkoomme liittyi korkeakouluharjoittelija, pian Vaasan yliopistosta valmistuva HTK Lassi Mäkinen. Julkisoikeutta pääaineena lukenut...
Hallintoakatemia
Asiasanat: ,

Pin It on Pinterest

Share This