Monelle kunnan luottamushenkilölle sosiaalisen median käyttö on hyvin arkipäiväistä. Monet viestivät myös luottamushenkilötyöstä ahkeraan eri kanavilla: blogissa, Twitterissä, Facebookissa, Youtubessa ja niin edelleen. Luottamushenkilötyön näkökulmasta kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä tietoa saa julkaista kunnan asioista.

Onko jotain mitä ei saisi tai pitäisi kertoa näissä kanavissa kunnan luottamushenkilötyöstä?
Toki. Esimerkisi jos asia on salassa pidettävä (julkisuuslain 24 §:n mukaan), niin tästä ei luonnollisestikaan hiiskuta kokouksen ulkopuolisille henkilöille missään, mitään, kenellekään. (Aika selvä homma.)

Jos kokous on suljettu (pääsääntöisesti muut kuin valtuuston kokoukset ovat suljettuja kokouksia), niin lähtökohtana on, että suljetun kokouksen keskustelut ovat luottamuksellisia (vaikkakaan ei julkisuuslain mukaisesti salassa pidettäviä). Ei siis ole syytä paljastaa suljettujen kokousten keskustelua ulkopuolisille. Omia sanomisiaan ja mielipiteitään voi toki paljastaa, mutta ei muiden. Valtuuston kokoukset ovat siis asia erikseen – ne kun ovat yleisölle avoimia, niin kuka tahansa voi seurata kokousta ja kuulla keskustelut, joten niistä voi kertoa.

Yksi keskeinen näkökulma on myös se, että miten kunnassa viestintä on ylipäätään vastuutettu. Hallintosääntöön voi olla kirjattuna vastuita sekä tehty omat viestintäohjeet (jotkut kunnat ovat tehneet myös erillisiä some-ohjeita). Näihin kaikkiin kannattaa tutustua tarkoin, niin tietää kenen vastuulla viestintä milloinkin on (ja kenen ei). Tämän lisäksi toimielimen voi olla hyvä sopia viestintään liittyvistä pelisäännöistä myös yhdessä.

Silloin kun asia on päätetty ja päätökseen liittyvät asiakirjat tulevat julkisiksi kaikille (esimerkiksi kun kokouksen pöytäkirja on tarkastettu ja allekirjoitettu), asiasta kertominen eri kanavissa on sallittua. Eli voit kertoa näistä asioista sen verran kuin pöytäkirjoitakin näkee myös Facebookissa, blogissa ja niin edelleen.

Keskeneräisistä asioista viestiminen on sitten ehkä se ”hankalin juttu”: näissä asioissa kunta voi julkisuuslain mukaan käyttää harkintaa, että mitä tietoja se näistä antaa. Tällaisissa tilanteissa luottamushenkilön oma viestiminen some-kanavissa kannattaa tehdä harkiten (ja sopia tarpeen mukaan toimielimen kokouksessa, että mitä keskeneräisestä asiasta saa kertoa ja kuka): jos epävarma, niin asiasta ei ole syytä vielä kirjoitella sellaisia asioita, joita ei ole julkisissa asiakirjoissa tai virallisesti tiedotettu. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, ettetkö saisi sanoa omaa mielipidettäsi liittyen julkisuudessa tiedossa oleviin keskeneräisiin asioihin.

Nämä kun muistat, niin sen jälkeen olet jo hyvällä tiellä viestinnässä kunnan asioista kuntalaisten kanssa. Eli jatketaan keskustelua edelleenkin kunnan asioista kuntalaisten kanssa.

**
Lisää keskustelua ja vinkkejä tästä aiheesta käydään mm. Hallintoakatemian järjestämillä Kunnan luottamushenkilön koulutuspäivillä 17.-19.8.2017.

 

Lisää aiheesta

10 faktaa luottamushenkilön esteellisyydestä Uusien luottamushenkilöiden koulutuksissa on herännyt paljon keskustelua esteellisyystilanteista. Esteellisyydet ovat kieltämättä välillä vaikeasti tu...
Mitä eroa on äänestyksellä ja vaalilla? Kunnan kokoustilanteissa tulee esille kahdenlaisia tilanteita, joissa tulee äänestää. Käytännössä kyseeseen tulee joko äänestäminen asiasta tai sitten...
Halu ja into vaikuttaa vaatii myös sitkeyttä Uudet valtuutetut on kevään kuntavaaleissa valittu. On aika alkaa työ kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Moni on toreilla ja kujilla tavannut äänestäjiää...
Ulla Tirronen
Koulutuksen ja kuntahallinnon ammattilainen, Hallintoakatemian erityisasiantuntija. Koulutukseltani olen HTM. Rakastan kuntia, hallintoa ja katson maailmaa usein digilasien läpi.
Asiasanat: ,

Pin It on Pinterest

Share This