”Hei, sinä taidatkin olla se meidän uusi kunnanjohtajamme. Tervetuloa vielä Nousiaisiin ja menestystä tulevaan!” -Näin minua esimerkiksi tervehdittiin aloittaessani toistaiseksi Suomen nuorimpana virassa toimivana kunnanjohtajana Nousiaisissa.

Olen kiitollinen siitä, että minulle avautui näin upea mahdollisuus Nousiaisissa. Nuoren kunnanjohtajan valintaa voidaan pitää melko harvinaisena, vaikkakin historiasta löytyy vielä minuakin nuorempana valituiksi tulleita kunnanjohtajia.

Toimintaympäristö on valintoja täynnä

Menneinä vuosina olen seurannut mielenkiinnolla kuntien toimintaympäristön jatkuvaa muutosta erilaisista rooleista sekä näkökulmista. Tämä muutos ei näytä olevan tyyntymään päin. Kunnilla on muiden organisaatioiden tapaan yhtäläiset haasteet vastata muutokseen sekä sen myötä kirkastaa paikkansa ja roolinsa yhteiskunnassa. Silmiini on pistänyt myös se, että kunnat ja alueet kehittyvät eri tahtia.

Kunnissa käydään kasvavin määrin strategista keskustelua ja pohdintaa siitä, mihin suuntaan on tarkoituksenmukaista kussakin kunnassa pitkällä tähtäimellä kulkea. Käytännön tasolla puhutaan esimerkiksi siitä, mihin kunnalla on aidosti rahaa, miten palveluja on tarkoitus jatkossa tuottaa, mihin halutaan kulloinkin panostaa resursseja ja miten pyritään edistämään kunnan veto- sekä pitovoimaisuutta.

Strategiset valinnat eivät ole koskaan helppoja, koska suunnan valinta tulee tehdä yhdessä ja valintaan vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Näistä mainittakoon esimerkiksi vallitseva poliittinen tahtotila, resurssit, historia, kokemukset, arvot, kunnan identiteetti, kunnan talous, arviot tulevaisuuden näkymistä sekä kuntastrategia. Tulevaisuuden kuntia rakennetaankin erilaisista lähtökohdista.  

Mielestäni menestyvän kunnan yhtenä tärkeimpänä tunnusmerkkinä on kyky erottautua. Kuntien imagon kannalta merkittävää tietysti olisi, että erottautuminen perustuu kestävästi valittuihin paikallisiin vahvuuksiin ja resursseihin. Erottautumisen ja profiloinnin myötä kunta herättää asuin-, sijoitus-, matkailu- tai yrityspaikkana laajemmin kiinnostusta tavoiteltavien kohderyhmien keskuudessa. Kuntien imagoon ja näin ollen myös kuntamarkkinointiin on alettu valtakunnallisesti kiinnittämään enemmän huomiota.

Menestyvän kunnan tulee myös herättää tunteita ja mielleyhtymiä. Saatamme muistaa jonkin kunnan sen yksittäisestä erikoisesta piirteestä, rakennuksesta, tapahtumasta tai vaikkapa siellä elätystä kokemuksesta. Lisäksi osaamme yhdistää erilaisia yrityksiä, urheiluseuroja, julkisuuden henkilöitä, suuria vaikuttajia tai historiallisia tapahtumia kuntiin. Kunnan menestymisen kannalta meillä tulisi olla jokin valtakunnallinen stereotypia, näkemys, kuva tai ymmärrys kunnasta ja sen sijainnista. Kunnan tulee olla houkutteleva ja näkyvästi esillä.

Suunnannäyttäjä

Kunnanjohtajana koen tehtäväkseni johtaa kuntaa kohti yhteisesti asetettuja tavoitteita sekä huolehtia kunnan elinvoimaisuudesta että kuntalaisten hyvinvoinnista. Johtajana pyrin olemaan tietyllä tavalla pioneeri eli suunnannäyttäjä, sillä pienessä kunnassa johtajan oma esimerkki on tehokas johtamiskeino. Lisäksi pyrin säilyttämään oman persoonani, johtamistyylini sekä olla mahdollisimman helposti lähestyttävä.

Johtajana minulta vaaditaan strategista näkemystä, operatiivisen tason tekoja, pitkäjänteisyyttä sekä johtajuutta. Minun ei kuitenkaan odoteta saavan kaikkea yksin toimimaan, vaan kyse on yhteisön ohjaamisesta ja johtamisesta oikeaan suuntaan. Kunnanjohtajana pyrin edistämään yhteisössä me-henkeä, yhdessä tekemistä ja yhteistyökulttuuria.

Nykyisessä toimintaympäristössä haasteeksi olen tunnistanut valita kulloinkin oikeat toimintatavat ja tehokkaimmat välineet, joilla yhteisesti asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Ennen blogikirjoitukseni julkaisua olen toiminut Nousiaisten kunnanjohtajan virassa noin kuukauden.

Kirjoittaja Teemu Heinonen on Nousiaisten kunnanjohtaja.
Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This