Kunnat elävät suurten muutosten aikaa – Totta, mutta ei ehkä se innovatiivisin tapa aloittaa blogiteksti. Kuntakentän jatkuvasta muutoksesta on nimittäin puhuttu ja kirjoitettu pitkään. Toimintaympäristön muutosvauhti kiihtyy koko ajan, ja kuntien menestys on riippuvainen niiden kyvystä ennakoida tulevaa kehitystä ja sen vaikutuksia niiden toimintaan. Kunnat eivät pärjää vain seuraamalla muutoksia, vaan niiden on kyettävä uudistamaan toimintaansa jatkuvasti.

Kansalliselta tasolta johdettu uudistustyö luo puitteita kuntien toiminnalle, mutta kunnat päättävät myös jatkossa itsehallinnollisen roolinsa mukaisesti toimintansa toteuttamisesta paikallisella tasolla. Kunkin kunnan toiminta muotoutuu omanlaisekseen muun muassa menneisyyden, paikallisen toimintaympäristön, olemassa olevien rakenteiden, vallitsevan toimintakulttuurin sekä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutuksesta. Keskeisessä roolissa ovat myös kunnissa toimivat asiantuntijat.

Millaista asiantuntijuutta kunnissa sitten tarvitaan?

Enää ei riitä, että asiantuntija hallitsee oman erityisalansa substanssin. Asioista on osattava myös viestiä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Ja tiiviisti. Kukapa ei tänä päivänä arvostaisi kompaktia ja helposti luettavaa koontia, johon on kerätty olennainen tieto kyseessä olevasta asiakokonaisuudesta, eri näkökulmat huomioiden? Asiantuntijatyössä korostuvat laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta sekä kyky muodostaa ajantasaisia tilannekuvia. Tämä on toimintaympäristön monimutkaistumisen, muutosvauhdin kiihtymisen ja asioiden kompleksistumisen myötä entistä haastavampaa. Hyvät tiivistykset ovat kultaa aikana, jolloin tarpeellista ja tarpeetonta tietoa tulee jokaisesta tuutista.

Monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijatehtävissä toimivien osaamisen ydintä. Viestinnän menetelmien, kanavien ja kohderyhmien moninaistuminen vaatii uudenlaista osaamista. Vuorovaikutuksessa on tärkeää onnistua paitsi kuntaorganisaation sisällä, myös paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Erityisesti viime aikoina on korostettu kuntayhteisön sisäisen vuorovaikutuksen merkitystä, eli yhteistyötä kuntaorganisaation, paikallisten yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten kesken. Tämä edellyttää asiantuntijoilta kykyä luoda erilaisten toimijoiden osallisuudelle paikkoja poliittis-hallinnollisten prosessien eri vaiheisiin: toiminnan suunnitteluvaiheesta arviointiin. Sähköiset välineet ja sosiaalinen media avaavat tähän uudenlaisia mahdollisuuksia. Yhteistyön vahvistaminen mahdollistaa kuntayhteisön moninaisten resurssien hyödyntämisen, jaetun ymmärryksen synnyn ja yhteiset innovaatiot. Tiivis yhteistyö myös lisää toimijoiden välistä luottamusta ja sitoutumista, joka parhaassa tapauksessa näkyy loppuviimein kunnan legitimiteetin vahvistumisena.

Asiantuntijuus on tänä päivänä entistä useammin kollektiivista ja yksilöasiantuntijuuksien sijaan korostuu erilaisten osaamisten yhdistyminen ja yhdessä oppiminen. Tämä tapahtuu erilaisissa verkostoissa, joissa kunnilla on paikallistasolla usein koordinoiva rooli. Verkostojen rakentaminen, koordinointi ja hallinta ovatkin tärkeitä taitoja kunnissa toimiville asiantuntijoille. Kollektiivisen asiantuntijuuden syntyyn vaikuttavat yksilöiden lisäksi kuntaorganisaation rakenteet sekä erityisesti se toimintakulttuuri, joka on kuntaan pitkän ajan kuluessa syntynyt. Esimerkiksi järjestöyhteistyö on osassa kuntia aktiivista ja vakiintunutta, kun taas osassa kuntia yhteistyö vasta hakee muotojaan.

Kuntien erilaistumiskehityksen jatkuminen voi tarkoittaa asiantuntijuuden näkökulmasta erilaisten osaamisalueiden korostumista eri kunnissa. Toisaalta juuri erilaiset paikalliset asiantuntijuudet ja -toimintatavat voivat vahvistaa kuntien erilaisuutta. Tästä huolimatta on asioita, jotka ovat jokaiselle kunnalle ja kunnissa toimiville asiantuntijoille yhteisiä. Uudistuvissa kunnissa tarvitaan henkilöitä, jotka kyseenalaistavat käytössä olevat toimintatavat, kannustavat ja luovat puitteita rohkeille kokeiluille sekä tämän kautta luovat tilanteita, joissa erilaiset asiantuntijuudet yhdistyvät.

Liisa Jurmu,
Valmistelen väitöskirjaa aiheesta ”Millaisella
asiantuntijuudella tulevaisuuden kunta rakennetaan”. Väitöskirjan
arvioitu valmistumisaika on vuonna 2020. Väitöskirjatyötä rahoittaa
Kunnallisalan kehittämissäätiö

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This