Kunnat ja vuosi 2021 – ajatuksemme tulevasta kuntavuodesta

Meillä on ollut tapana ennakoida blogissa tulevaa vuotta kuntamaailmassa. Vuosi 2020 on osoittanut sen, että pienempien arkisten yksityiskohtien ennakointi ihmiseltä onnistuu, mutta kaikenlaista voi sattua. Ihmisen pitää tottakai lähteä siitä ajatuksesta, että kun emme tiedä, mitä tapahtuu, ennustetaan, että se on jotakin hyvää. Mutta pitää meidän varautua myös huonoihin, erikoisiin ja äkillistä reagointia vaativiin tilanteisiin. Ennakointina tulevaan voisikin ehkä sanoa, että se voi vaatia meiltä koko ajan enemmän joustavuutta. Mitä pidämme joustavuutena? Sitä, että kykenee tekemään enemmän asioita? Vai sitä, että osaa luopua jostakin tekemisestä niin, että uudelle on tilaa? Vai asioiden tekemistä uudella tavalla, ehkä jopa paremmin? Kukin meistä voi omaa joustavuuttaan arvioida, kun katsoo mennyttä vuotta. Joustinko vain tekemällä enemmän vai muutinko toimintaani? Millaiseen joustavuuteen kunnassamme kannustetaan ja ohjataan? Uskallamme arvioida, että monella tavoin joustava kunta selviää ja menestyy, ylikuormittavuuteen taipuvainen kunta väsyy, eikä huomaa mahdollisuuksiaan.

Sitra (www.sitra.fi) ennakoi tulevaisuutta megatrendien avulla. Vuonna 2020 Sitra on ennakoinut seuraavat kehityskulut tuleville vuosikymmenille: 1) Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, 2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, 3) Verkostomainen valta voimistuu , 4) Teknologia sulautuu kaikkeen sekä 5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa.

Sitra arvioi myös koronan vaikutukset megatrendeihin. Koronan synnyttämä kriisi on luonut epävarmuuden ja epäjatkuvuuden tilan, jossa tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. Koronakriisin tuoman epävarmuuden kasvaessa korostuu tarve uudistaa näkemyksemme tulevaisuuksista. Innostavat tarinat tulevaisuuksista auttavat avartamaan ajattelua ja syventämään ymmärrystä siitä, mikä on itse kullekin tärkeää. (www.sitra.fi). Kukaan ei varmastikaan pysty arvioimaan tarkkaa tulevaisuutta, mutta megatrendejä, trendejä ja arvioita tulevasta pystymme seuraamaan.  Koronavuosi ainakin monipuolisti mahdollisia tulevaisuuskuvia. Varmoina trendeinä pidetyt ilmiöt kyseenalaistuivat ja uusia hiljaisia tai selkeämpiäkin signaaleja tuli näkyville. Millaista mahdollista tulevaisuutta ne voisivat oman kunnan kohdalle piirtää? Kun koronarokotukset alkavat purra, mitä nykyisistä toimintatavoista ihmiset ja yritykset haluavat säilyttää? Mitä kunta tarjoaa heille, jotka työskentelevät jatkossakin omavalintaisissa ympäristöissä? Millaisia tiloja ja koteja rakentuu ja minne? Korostuuko sujuvassa arjessa nyt toimiva netti, kotiin ulottuvat palvelut, monikäyttöiset, huolettomat tilat, jotka voi tarvittaessa jättää viikoiksi tyhjilleen, kun työtä ja opiskelua tehdäänkin muualta käsin? Uskomme, että erityisen houkuttelevia ovat kunnat, joissa yhdistyy arjen helppous ja vahva yhteisöllisyys.

Tulevan vuoden aikana mahdollisesti myös järjestämme uudenlaista kuntaa toimimaan tehokkaasti ja sujuvasti rinnakkain hyvinvointialueiden kanssa, jos hanke tällä kertaa menee loppuun saakka. Moni tuntuu tällä kertaa luottavan siihen. Rinnakkaiselossa on yhteisiä kontaktipintoja, joiden asettelussa päällekkäisyydet ja aukot pyrimme minimoimaan. Samanaikaisesti mietimme, miten painotamme resurssit oikeassa, tavoitteiden mukaisissa suhteissa, niihin toimintoihin, joista kunnan tulee vastata tai ovat strategiaa tukevia. Ilman koronan työpaineita, itsearviointi olisi jo varmasti pidemmällä.

Myös vaalivuosi määrittää toimintaamme. Mihin suuntaan toimintakulttuuri kunnissa muuttuu tulevien vaalien jälkeen? Kuntavaaleissa on tapahtunut entistä suurempia muutoksia valtuustojen voimasuhteissa ja valtuutetuissa. Tulevien vaalien tulos vaikuttaa varmasti jo loppuvuonna kuntien toimintaan ja ilmapiiriin. Kuntavaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa oman arjen toimintaan, mutta lopulta myös oman kunnan maineeseen. Tältä vaalikaudelta on paljon esimerkkejä siitä, mitä poliittiset ylilyönnit ovat vaikuttaneet mielikuvaan koko kunnasta, vaikka lopulta asialla olisi ollut vain muutama negatiivisesti toimiva valtuutettu.

Risto Harisalo on tutkinut dialogia ja keskustelua kunnissakin. Olisiko vuosi 2021 vuosi, jolloin opimme ja opettelemme keskustelemaan keskenämme ja ratkaisemaan asioita aidon luottamuksen ja vuorovaikutuksen avulla? Tai olisiko se edes vuosi, jolloin myönnämme tarpeen parempaan keskusteluun sekä kuntatyöpaikoilla että politiikassa? Uuden kulttuurin luominen alkaa heti ensimmäisistä tapaamisista. Toisen näkökulmaa tarkasteleva ja rakentavaan yhteistyöhön orientoitunut organisaatio on mahdollinen, kun tavoitteet ovat yhteiset (strategia eläväksi), yhdessä ajattelua harjoitellaan ja yhteistoimintamuodot ovat tarkoituksenmukaiset.

Hyvää arkea ja yhdessä tekemistä vuodelle 2021!

Tuuli Tarukannel ja Pirjo Ala-Hemmilä

LUE MYÖS