Ilmastoraportti ja päästöjen vähentäminen puhututtavat kaikkialla. Tarvitaan nopeita ratkaisuja ja muutoksia ilmaston puolesta epätoivoiselta tuntuvan tilanteen parantamiseksi – mutta millä eri tasoilla näitä muutoksen avaimia voidaan luoda ja organisoida? Voivatko esimerkiksi kunnat vaikuttaa toiminnallaan ilmastopolitiikkaan?

Suurella osalla Suomen suurimmista kunnista on jopa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Suomen valtiolla – kunnat toimivatkin tällä hetkellä suunnannäyttäjinä kansallisessa ilmastopolitiikassa, kertoo Sitran teettämä selvitys kuntien ilmastotavoitteista ja -toimenpiteistä (2018). Kunnat pystyvätkin hyödyntämään ekologista ajattelutapaa monilla eri osa-alueilla: esimerkiksi Hämeenkyrö rakensi ympäristöopetukseen erikoistuneen koulun, jonka katolla on sata neliötä aurinkopaneeleja. Lisäksi koulun ikkunat, maalaukset, sähköt ja rakentamisen ovat hoitaneet paikalliset yritykset ja talo lämpiää pelleteillä. Tampereella taasen ilmastotoimenpiteeksi voidaan luokitella raitiovaunuverkoston rakentaminen, jonka odotetaan nostavan julkisen liikenteen matkustajamääriä 10 %. Toimenpiteistä huokuu myös innovatiivisuus: Tuusulassa on käynnissä aurinkoaitahanke, joka yhdistää aurinkovoimalan ja meluaidan uudella asuinalueella. Kirkkonummella taas Masalan kaupunginosaan on suunnitteilla 1000 asukkaan pienipäästöinen älykylä. Ruoankaan osuutta ilmastotavoitteissa ei ole unohdettu: hävikkiruoan jakamista ja vegaanisen kouluruoan tarjoamista löytyy useista kunnista.

Suomalaisten kuntien ilmastotavoitteiden kunnianhimo on noussut viimeisimpien vuosien aikana merkittävästi – yli neljännes suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kunnissa olisi huomioitu ilmaston roolia jo aikaisemminkin. 2000-luvun alkutaipaleella useat kunnat aloittelivat ilmastotyötään, ja näin alkoi kasvihuonepäästöjen kartoittaminen sekä ilmastostrategioiden luominen. Myös kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön Kuntien ilmastokampanja alkoi vuonna 1998 ja päättyi tämän vuoden alussa. Kampanjan tarkoituksena oli, yllätys yllätys, vähentää kasvihuonepäästöjä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Mitä siis on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana ilmaston osalta – onko tilanne kehittynyt valoisampaan vai huonompaan suuntaan? 2000-luvun alkuvuosina ilmastokysymys ei vielä ollut politisoitunut aihe, ja ilmastoon liittyviä tavoitteita edistettiin lähinnä mikäli ne tukivat joitain muita tärkeäksi koettuja tavoitteita. Sen sijaan esimerkiksi tuulivoimalahankkeita vastustettiin aluksi, sillä ne nähtiin maisema- ja meluhaittana. Ajattelutavoissa muutosta on siis tapahtunut, mutta välittyykö ympäristöhuoli tekoihin – niin valtion, kuntien kuin kansalaistenkaan toimesta? Ajatuksia herättävän näkökulman tarjosi mediapersoona Riku Rantalan blogikirjoitus:

Jatkuva ilmastosyyllistäminen ei kohdallani toimi. Itsekeskeisyys, mukavuudenhalu ja saavutetuista eduista kiinnipitäminen ovat luullakseni myös lajityypillisiä ominaisuuksia. Sellainen vain olen – ja ymmärrän hyvin, miksi niin moni meistä on samanlainen.

Ilmastouhka on tähän asti ollut epämääräinen peikko. Se on ollut herätyskellon torkkutoiminto, jonka voi siirtää tuonnemmas, toisin kuin arkiset huolemme, kiireemme, nälkämme ja ahdistuksemme omasta ja perheen toimeentulosta.”

Entä mitä ehdotetaan ratkaisuksi? Koska ekologinen ajattelu on tällä hetkellä varsin vapaaehtoisuuteen perustuvaa, tarvitsevat mukavuudenhaluiset kansalaiset Rantalan mukaan ravistelua päättäjien toimesta – rajoituksia, sääntelyä, vaikka verotusta. Kunhan ei jää yksittäisen kuluttajan arvioitavaksi se, missä vaiheessa tilanne on kestämätön. Kaiken kaikkiaan tilanne vaatii vahvaa ja määrätietoista johtajuutta. Olisiko kunnista tähän tehtävään – opastamaan kuntalaisia tekemään kestävää kehitystä tukevia valintoja ja kenties muovaamaan koko Suomesta hiilineutraalia maata?

 

Kirjoittaja Aino Haaranen on Hallintoakatemian harjoittelija, joka opiskelee hallintotieteitä Tampereen yliopistossa.

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This