Kunnan tuleva tehtävä keskittyy entistä enemmän elinvoiman, yhteisöllisyyden ja osallisuuden luomiseen. Monesti kuitenkin koulutuksissa kysellään, toteutuuko tämä kunnissa ja osallistuvatko ihmiset asioihin oikeasti tai kiinnostaako kunnan toiminta ylipäänsä.
Perinteisesti kunta on luonut tai ainakin pyrkinyt luomaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kunnassa yhteiöllisyys syntyy myös itsestään. Vaikka me emme aina pitäisi työkaverista, naapurista tai opettajasta, me emme jättäisi toista jämsäläistä, karvialaista tai järvenpääläistä tuttua tai tutun tuttua kadulle makaamaan vuosiksi jalka poikki.
Kyllä, Suomessa on asioita, joissa on parantamisen varaa. Ei, en väheksy yhtään niistä, jotka tarvitsevat apua.  Silti kertaakaan en ole lasten kanssa Suomessa liikkuessani käynyt lapseni kanssa vastaavaa keskustelua kuin matkustaessani Chicagossa. Viisivuotias tyttöni totesi kodittomia joka kadun kulmassa katseltuaan, että hän "mieluummin tappaisi itsensä kuin olisi koditon". Kodittomuudessa pahinta ei kuulemma edes olisi nälkä tai kylmyys, vaan tylsyys. Hän ei jaksaisi istua yksin kadulla paikallaan tekemättä mitään. Sanoin, että pitäisi jaksaa yrittää keksiä jotain, kun voimat vielä riittää yrittämiseen. Joskus voimat loppuu ja silloin tarvitaan muiden apua. Hetken päästä hän oli keksinyt ratkaisun. Hän alkaisi ihmispatsaaksi, pakottaisi turistit dollarista kanssaan valokuvaan ja säästäisi rahat. Rahoilla hän ostaisi tiiliä ja katon kappaleita ja rakentaisi kaikille kodittomille ison talon.
Näin ajattelee ja toimii suomalainen.
Yhteisöllisyys ja osallisuus ei siis aina välttämättä ole sitä, että jokainen haluaa osallistua kunnallispolitiikkaan, käydä seuraamassa valtuuston kokouksia tai vastata webropol-kyselyyn. Se voi näkyä monella eri tavalla. Siksi onkin hyvä, että uusikin kuntalaki tarjoaa valtuustolle vastuun monipuolisista vaikuttamisen tavoista ja jättää harkinnan siitä kunnalle. Keravalla puhuttiin appsin luomisesta, Parkanossa mummot neuloivat pupuja lapsipotilaille, Joensuussa toimii Hanke Aki ja Kuhmossa kokoonnutaan yrittäjien aamupuurolle. Tapoja ja mahdollisuuksia on monia. Ensimmäinen kokeilu voi epäonnistua ja valtuuston striimiä seuraakin vain kolme ihmistä, mutta seuraava kerta onkin ehkä menestys. Parasta tässä on se, että jokainen kunta voi löytää oikean tavan itse ja jatkossakaan meidän ei tarvitse laittaa viisivuotiasta tyttöä rakentamaan asuntolaa. Miksi? Siksi, ettei suomalainen sisu ole kuollut. Jos ei sitä aina näe meissä itsessään, sen näkee uudessa sukupolvessa. Siksi vaikuttamiskanavien luominen kaikenikäisille kiinnostavasti ja heidän välineillään on hyvin oleellista: tuleekin olla hyvin rohkea ja valmis kokeilemaan erilaisia ideoita (esimerkki-ideana tämäUlla Tirrosen blogikirjoitusdigikuntalaisuudesta).

Lisää aiheesta

Kunnat ja vuosi 2018 Kuntien hallinnossa tapahtuu monenlaisia asioita vuonna 2018. Useat näistä asioista ovat olleet keskusteluissa jo pidempään. Eri kunnissa hankkeet luo...
Kiinnitätkö huomiota hyvään virkakieleen? Selkeä, hyvä ja ymmärrettävä kielenkäyttö on tärkeä osa hallinnon ymmärrettävyyttä, luotettavuutta ja demokratian toteutumista. Hallintolaissa on sääd...
Miten tehdä uusi kuntastrategia? Uusi lakisääteinen kuntastrategia on jatkossa valtuuston merkittävin ohjausväline kunnan johtamisessa. Valtuusto päättää kuntastrategiassa kunna...
Verkkokoulutuskuvauspäivä Ai että mitäkö tässä tapahtuu? Kuvaamme tietenkin verkkokoulutusvideoita! Uusi kuntalaki saa erityisasiantuntijamme Tuuli Tarukanteleen intoutum...
Tuuli Tarukannel on FacebookTuuli Tarukannel on LinkedinTuuli Tarukannel on Youtube
Tuuli Tarukannel
ErityisasiantuntijaHallintoakatemia
Olen kuntia eri puolilla maata ja erilaisissa tehtävissä katsonut HTM. Kiinnostuksen kohteinani on kaikki kuntiin ja hallintoon liittyvä. En ole törmännyt ongelmaan, joka ei ratkeaisi lukemalla Harjula-Prättälää tai juoksemalla.
Asiasanat: , , , ,

Pin It on Pinterest

Share This