Kuva: Maarit Roth

Kuntastrategiablogi 1: Osallisuusohjelmat työkaluina kuntastrategioiden täydentämiselle

Strategiablogit tekevät paluun! Syksyn strategiasarjassa painopiste on ajankohtaisissa vivahteissa kuntastrategioista. Ensimmäisessä osassa pohditaan osallisuusohjelmia kuntastrategioita tukevina välineinä. Moni kunta on lähivuosina ottanut käyttöönsä osallisuusohjelman tai -suunnitelman. Mistä trendi johtuu ja mitä kunnat hakevat osallisuusohjelmillaan?

Osallisuudesta voi olla monenlaisia hyötyjä kunnille. Vaikka sanasta osallisuus, on helppo tehdä päätelmä, että se koskee vain osallistumista sen merkitys on moniulotteisempi. Yksilön tasolla osallisuus merkitsee muun muassa kokemusta siitä, että on osa jotakin yhteisöä. Siten osallisuuden voi nähdä keinona vaikkapa syrjäytymisen ehkäisyyn. Yksilötason lisäksi osallisuus heijastelee myös laajemmin kunnan tilaa. Vaikka osallisuus ei ole synonyymi osallistumiselle, osallisuus on yhteydessä myös osallistumiseen. Kunta, jossa asukkaat kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa, on demokratian tilaltaan todennäköisesti hyvinvoiva. Toisaalta osallisuus kertoo myös elinvoimaisuudesta: millaista kunnassa on olla, miten asukkaat kokevat sen ja miltä kunta näyttäytyy ulkopuolelle. Elinvoimaisuus tukee osallisuutta ja toisin päin. 

Kuntien osallisuusohjelmien tavoitteet heijastelevat osallisuuskäsitteen monimuotoisuutta. Osallisuusohjelmilla voidaankin tavoitella paitsi osallistumista, myös vuorovaikutusta. Esimerkiksi Imatran Osallistu ja vaikuta 2019-2021 ohjelmaan on kirjattu melko konkreettiset keinot eri toiminnoista osallisuuden edistämiseen sekä vielä konkreettisen suunnitelman siihen, miten tavoitteen toteutumista arvioidaan. Siten suunnitelman painopiste löytynee paljolti juuri osallistumisen edistämisestä. Oulu sen sijaan puhuu osallisuusohjelman sijaan vuorovaikutussuunnitelmasta, joka jo käsitteenä painottaa juuri vuorovaikutuksen merkitystä osallisuuden rakentamisessa. 

Miten osallisuusohjelmat liittyvät kuntastrategioihin?

Osallisuusohjelman laatimisessa on järkevää tiedostaa kunnan lakisääteinen kuntastrategia ja sen tavoitteet. Kuntastrategioissa tulisi kuntalain 37§:n mukaan huomioida kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, jolloin kuntastrategioista löytyy useimmiten tuki osallisuusuunnitelmille. Parhaimmillaan kuntastrategia sekä muut mahdolliset periaateohjelmat tukevat osallisuusohjelmaa ja päinvastoin. 

Osallisuusohjelma voidaan sitoa kunnan omaan strategiaan, vaikkapa laatimalla suunnitelma kuntastrategian pohjalta. Esimerkiksi Jyväskylän osallisuusohjelmaan on kirjattu “Osallisuusohjelma on konkreettinen työkalu strategian toteuttamiseksi ja erityisesti sen yhden painoalueen, asukkaiden aktiivisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi ja vahvistamiseksi.” Tämä kaava on useissa kunnissa havaittavissa: Osallisuusohjelmat luodaan kuntastrategian pohjalta, ja osallisuusohjelma tuodaan tarkentamaan strategian osallisuusteemaa konkreettisin keinoin. Lisäksi osallisuusohjelmien eroavaisuudet kumpuavat juuri erilaisista, uniikeista kuntastrategioista. Esimerkiksi aiemmin mainittu Oulun vuorovaikutussuunnitelma saa pontta kuntastrategian kohdasta “Strategiassa osallisuus näkyy vetovoimaisena Ouluna, joka mahdollistaa ihmisten kohtaamisen ja yhteisöllisen toiminnan”. Osallisuusohjelman painotus vuorovaikutukseen onkin johdettavissa juuri strategiasta. 

Kuntien osallisuustyöhön on kiteytynyt se, miten monipuolisesti strategisia tavoitteita edistetään todellisilla toimenpiteillä. Osallisuusohjelmat voivatkin toimia tehokkaina työkaluina kuntastrategian tukemiseen juuri osallisuuden edistämiseksi!

Hallintoakatemia tuottaa kunnille paitsi kuntastrategioita, myös osallisuusohjelmia. Lisää tietoa kyseisistä palveluista:

Kuntastrategiat

Osallisuusohjelmat

 

Kirjoittaja: Anniina Riikonen, Hallintoakatemia, asiantuntija

LUE MYÖS