Kuntastrategioiden ruuhkavuosi päättyi juuri. Tuntuma on sellainen, että osallistaminen nousi valtavirraksi suunnitteluprosesseissa. Asukkaat (jopa koululaiset) ja yrittäjät kertoivat tilaisuuden tullen vilkkaasti näkemyksiään kunnan kehittämisestä.

Kun näkemykset nostettiin pöydälle, (esimerkiksi strategiaseminaariin aineistoksi), kuntapäättäjä sai tuoreeltaan peilattua näkemyksiään kuntalaisten odotuksiin ja toiveisiin. Perinteinen kysely voi vaikuttaa nihkeältä vaikuttamisen kanavalta. Mutta mobiiliystävälliset kyselyt, joille varsinkin pienessä ja keskisuuressa kunnassa saa halutessaan kohtalaisen näkyvyyden, nostivat vastausaktiviisuuden kerta kaikkiaan mainioksi.  Tuloksista saadaan esiin tärkeitä syötteitä ja näkökulmia kunnan kehittämiselle, vaikkapa visualisoituina. 

Strategia on tekoja, mutta ennen sitä se on puhetta. Vuoropuhelua ja jaettujen tulkintojen tekemistä. Merkityksiä ja uuden assosiointia. Kysyttäessä parasta kunnassa jo olemassa olevaa asiaa, paikkaa tai palvelua, kuntalaiset kehuivat neuvolaa vuolaasti. Siitä on hyvä jatkaa. Kehittämisen kärkien osalta saatiin uskonvahvistusta ja aivan uusia avauksia. Keskustan viihtyvyyden kehittäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, maaseutu ja lähiluonto vetovoimatekijöinä tai kunnan ja kuntalaisten välisen vuoropuhelun vahvistaminen!

Tarjolla oli myös työpajoja yrittäjille, teemakahviloita kylillä ja kartoituksia koululaisille. Strategia valmistui ja osallistuneet ovat monta hienoa kokemusta rikkaampia. Kunnat viestivät tuoreeltaan kuntalaisille siitä, mitä kuntalaiset ja muut sidosryhmät olivat nostaneet esiin: mikä painottui, mikä yllätti.  Seuraavaksi viestitään ”taaksepäin kertomalla”, millä tavoin strategiassa vastataan kuntalaisten odotuksiin.  Sen jälkeen viestitään, miten näiden asioiden toimeenpano edistyy. Ja millä muulla tavoin kunnan palveluita koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon voi vaikuttaa.

– Elina Laamanen, sosiologi, HT

Hallintoakatemia
Asiasanat: , , , , ,

Pin It on Pinterest

Share This