Kuntayhtiöiden asiakirjojen ja asioiden julkisuusasia sekä julkisuuden aste on puhuttanut vuosien saatossa suuntaan jos toiseen. Trendinä tuntuu olevan se, että kuntayhtiöiden tietoja ja asiakirjoja pitäisi saada yhä enemmän julkisuuteen. Tai sanotaan, että vähintäänkin ns. ”kansalaiskeskustelun trendinä”. Lisäksi julkisuusperiaatteen vaaliminen on julkisen sektorin yksi merkittävistä perusperiaatteista. On kuitenkin perusteltua ajatella myös toisin päin. Kuntayhtiöajattelun tarkoituksena kuin kuitenkin voi paikoitellen olla myös virtaviivaistaa joidenkin asioiden hoitoa ja toimia osakeyhtiölain maailmassa. Vaikeita ja ”aatteellisia” kysymyksiä.

Konsernin sisäinen ja konsernin johtamisen näkökulma tuo keskusteluun myös omat mausteensa. Onhan omistajaohjauksessa kuitenkin oltava tietoa asioista, jotta omistaja voi hallita ja johtaa omistuksiaan. Mihinkään ääripäihin ei tässä keskustelussa pitäisikään mennä konsernien sisällä. Kuitenkin keskusteluissa ja koulutuksissa näkee erilaisia esimerkkejä, jotka herättävät ajattelemaan julkisuuden ja tiedonkulun kokonaisuutta. Erityisesti tässä konsernin sisäisen tiedonkulun puolessa on enimmäkseen kyse hyvän kulttuurin synnyttämisestä. Avoin, toimiva hallinto ja avoin, toimiva kulttuuri on tässäkin ytimessä. Aihe kuin aihe, se saadaan palaamaan hyvän hallinnon juurille…

Kun taas puhutaan julkisuuslain soveltamisesta ja asian säännellystä puolesta, jonkinlaista linjanvetoa loi esimerkiksi viime vuoden lopussa tullut KHO:n (KHO 2018:164) kiinnostava ratkaisu. (Ks. tarkemmin:  https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1543991245171.html )

Kaupunki oli päättänyt olla luovuttamatta kaupungin omistaman osakeyhtiöiden palveluhankintoja koskevia muistioita, jotka oli laadittu kaupungin omistajaohjaustoiminnan ja siihen liittyvän sisäisen tarkastuksen yhteydessä. Asiakirjoja ei ollut pyydetty yhtiöltä vaan kaupungilta, jonka hallussa muistiot olivat. Kunta toimii viranomaisena siinäkin yhteydessä kun se tekee omistajaohjausta ja on tähän liittyen myös tehnyt sisäisen tarkastuksen. Näin ollen asiakirjapyynnössä tarkoitetut muistiot kuuluivat julkisuuslain soveltamisalan piiriin, vaikka ne sisälsivätkin kaupungin tytäryhteisöä koskevia tietoja.

Nykytilannettahan tämä ratkaisu/tulkinta ei mitenkään muuta, sillä, kuten tähänkin saakka ja päätöksessäkin todetaan, asiakirjat on pyydetty kaupungilta, ei yhtiöltä. Lisäksi päätöksessä kirjoitetaan, että: ”Julkisuuslain 4 §:n perusteella mainittua lakia ei sovelleta kunnan omistamiin yhtiöihin elleivät ne hoida julkista tehtävää ja käytä julkista valtaa. Kysymyksessä oleva kaupungin tytäryhteisö ei ollut sellainen julkisuuslaissa tarkoitettu viranomainen tai muu taho, jonka hallussa oleviin asiakirjoihin niitä siltä pyydettäessä sovellettaisiin mainittua lakia.”

Taustalla oli toki muitakin asiakirjojen julkisuuteen liittyviä asioita, joita on pohdittu eli se, ovatko asiakirjat ylipäänsä julkisuuslain piiriin kuuluvia julkisia asiakirjoja vaiko sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja. Mutta ei eksytä nyt niille poluille tässä blogissa, vaikka julkisuuslaki kokonaisuudessaan kaikkine polkuineen kiehtova onkin 

Pohdintaa herättävä kannanotto asiaan on myös seuraava Ylen välittämä kommentti: ”Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan KHO:n päätöksen tärkein viesti on, että vaikka kaupungit ja kunnat organisoituvat konserneiksi, se ei vaikuta kuitenkaan julkisuuslain soveltamiseen. Päätös lähettää selvän viestin kunnille ja kaupungeille.” (Suora lainaus uutisesta: https://yle.fi/uutiset/3-10550798)

Seurataan siis mielenkiinnolla linjanvetoa ja keskustelua tästä(kin) aiheesta ja yhdestä hallinnon kuumasta perunasta. Keskustelu jatkuu myös 5.2.2019 järjestettävässä Kuntayhtiöiden julkisuuskysymykset -koulutuspäivässämme. Lue lisää täältä.

Tuuli Tarukannel on FacebookTuuli Tarukannel on LinkedinTuuli Tarukannel on Youtube
Tuuli Tarukannel
ErityisasiantuntijaHallintoakatemia
Olen kuntia eri puolilla maata ja erilaisissa tehtävissä katsonut HTM. Kiinnostuksen kohteinani on kaikki kuntiin ja hallintoon liittyvä. En ole törmännyt ongelmaan, joka ei ratkeaisi lukemalla Harjula-Prättälää tai juoksemalla.

Pin It on Pinterest

Share This