Kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja vuosittain jopa yli 700 miljoonalla eurolla. Lisäksi kuntien liikuntatoimi
työllistää noin 5 000 ihmistä. Noin 70 prosenttia liikuntapaikoista on kuntien omistamia ja ylläpitämiä.
Kunnilla on siis hyvin merkittävä rooli kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden mahdollistajana.
Liikuntapalveluiden taloudellinen merkitys kunnan elinvoiman rakentumiselle ja kuntalaisten
hyvinvoinnin lisäämiselle on silti huomattavasti suurempi kuin niihin kunnissa käytetyt eurot.

Suomen liikkuvin kunta. Asikkala valittiin vuonna 2018 Suomen Urheilugaalassa Suomen liikkuvimmaksi
kunnaksi. Voiton myötä olemme päässeet kertomaan eri foorumeille mitä liikunta, hyvinvointi ja terveys
kunnalle merkitsevät ja miten ne näkyvät kunnan arjessa. Merkillepantavaa on, että nykyään yhä useampi
kunta haluaa profiloitua liikuntakunnaksi. Voisi sanoa, että muutos aiempaan ajatteluun on suuri.
Liikunnalla ja urheilulla on toki aina ollut iso merkitys suomalaisen identiteetin rakentumiselle, mutta harva
kunta halusi vielä kymmenen vuotta sitten profiloitua juuri liikuntaan ja hyvinvointiin.

Asikkalan uusi kuntastrategia rakennettiin rohkeasti siten, että koko strategian kärkenä kulkee Suomen
liikkuvin kunta -teema. Hallintoakatemialle suuri kiitos strategiaprosessimme vetämisestä, materiaalin
työstämisestä ja asioiden kristallisoitumisesta strategian muotoon! Liikkuvin kunta -teemalla haemme yhtä
lailla liikuntapalveluiden kehittämistä kuin liikettä eteenpäin. Asikkalassa liikunta ja hyvinvointi kulkevat
punaisena lankana läpi kaikkien palvelualueiden ja tulosyksiköiden toiminnan. Olemme saaneet tästä
runsaasti kiitosta niin kuntalaisilta kuin paikallisilta yrittäjiltä. Kuntabrändiä on helppo rakentaa
hyvinvoivan kuntalaisen kuvalla.

Resurssien jakamisessa liikunta- ja vapaa-aikatoimi jäävät koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen
jalkoihin. Resurssit on ensin kohdennettava lainsäädännön asettamien vaatimusten täyttämiseen.
Terveysliikunnan edistäminen kuuluu jokaiselle kunnan toimialalle, mutta resurssien jaossa huomioidaan
kuitenkin yhä edelleen liian vähän liikunnan yhteys sosiaali- ja terveystoimen menoihin. Terveydenhuollon
puolella tehdään tiukkoja hoitajamitoituksia ja määritetään hoitotakuita. Samanlaista tiukentamista
toivoisin myös liikuntapuolelle. Kuntia koskevan liikuntalain lisäksi pitäisi säätää ihmisiä itseään velvoittavaa
liikuntalakia; jokaisella olisi velvollisuus pitää yllä terveyttään ja kuntoaan. Hyvinvointityö kuuluu myös
yksiköille itselleen. Omilla toimilla pystymme paljon vaikuttamaan kansantaloudellisesti merkittäviin
elintapasairauksiin ja niiden kuluihin. Tosin tällainen sääntelyajatus on jo lähtökohtaisesti tuomittu. Käsitän,
että kaikkea ei voi, eikä ole järkeäkään säädellä lailla. Lainsäädäntöä on muutenkin jo liikaa. Eikä ketään voi
edes lainsäädännön voimin pakottaa liikkumaan, ellei siihen löydy omaa tahtoa. Kaikessa aktiivisuudessa
on yhteinen nimittäjä: pitää jaksaa innostua ja innostaa.

Kunnissa on opittava näkemään liikuntapalveluiden merkitys aiempaa tärkeämpänä. Liikuntapaikat ja
paikallisten seurojen ylläpitämä lajitoiminta ovat kunnille merkittävä vetovoima- ja pitovoimatekijä. Arki on
sujuvaa, kun liikunta- ja muut palvelut ovat helposti saavutettavissa. Kunnan liikuntatyössä pidän erityisen
tärkeänä sitä, että liikuntapaikat ovat kunnossa. Pidän tärkeänä sitä, että liikuntapaikkojen kehittämisessä
huomioidaan yhtä lailla kilpaurheiluun tähtäävät kuin terveysliikunnan harrastajat ja muuten aktiivisesti
liikkuvat kuntalaiset. Tasapainon löytäminen ei ole yksinkertaista, mutta mielestäni kuilua myös liioitellaan.
Tärkeintä on tahtotila. Tahdon lisäksi on tärkeää löytää oikeat toimijat huolehtimaan liikuntapaikoista.
Liikuntapaikkojen hoitoon ei sovellu virka-aikatyyppinen ajattelu. Kunnan näkökulmasta kaikki liikunta-aktiivisuus sataa positiivisesti kunnan laariin. Panostus hyvinvoiviin kuntalaisiin, liikuntapaikkoihin ja –hankkeisiin maksaa itsensä ennen pitkää takaisin.

Mitä haluan viestittää tällä blogikirjoituksella?
1) Kuntapäättäjien on hyvä tiedostaa, että liikunnan rooli kunnan elinvoimaisuuden markkinoinnissa
voi olla merkittävä.
2) Pienessäkin kunnassa voidaan liikuntapalvelut hoitaa esimerkillisen hyvin, kauaskantoisesti ja
kuntalaisia kuunnellen.
3) Kuntajohdossa tuskin on liikaa informaatiota siitä, miten liikunta voi ratkaisevasti vaikuttaa eri
kuluihin kunnan kalliimmilla toimialoilla. Kuntajohdossa kaivattaisiin konkreettisia lukuja eri
kohderyhmien liikunta-aktiviteettien lisäämisestä suhteessa terveysmenoihin.
4) Liikuntatieteellinen osaaminen on Suomessa maailman huippua. Miten tätä huippuosaamista
saataisiin paremmin jalkautettua kuntiin? Asikkalan kaltaisissa liikuntamyönteisissä kunnissa
kannattaisi virittää erilaisia pilottihankkeita. Puitteet kun ovat jo olemassa ja se tärkeä tahto-
lihaskin löytyy jo valmiiksi.
5) Liikuntaviesti on viesti, joka kunnissa pitäisi olla koko ajan esillä. Se on viesti, jossa kunta kertoo
kuntalaisille heidän olevan tärkeitä. Kunta haluaa kuntalaisten liikkuvan ja voivan hyvin – ja
mahdollistaa sen toimillaan. Liikuntatoimen aktiivisuus on viesti myös ulkopaikkakuntalaisille.
Liikuntaviestin avulla kunnasta luodaan mielikuvaa nuorekkaana, elinvoimaisena ja houkuttelevana
kuntana.
6) Kaikki on kiinni tahdosta.

 

Kuva: Keskuskauppakamari – Naisjohtajat esiin / Kuvaaja Katri Lehtola

Kirjoittaja Rinna Ikola-Norrbacka on Asikkalan kunnanjohtaja.
Asikkala voitti Urheilugaalassa Suomen liikkuvin kunnan -palkinnon.

 

 

 

Lisää aiheesta

Plus ultra – kunnat kohti tuntematonta! Plus ultra – kunnat kohti tuntematonta! Plus ultra! Tällä tokaisulla rohkaistiin espanjalaisia ​​tutkimusmatkailijoita etenemään Gibraltarin ulkopu...
Kohti vaivattomampaa tiedonsaantia Kolumni on julkaistu alunperin Ruovesi lehdessä ja löytyy täältä: http://www.ruovesi-lehti.fi/kolumnit-kaikki/1213-tuuli-tarukannel Suomessa eletä...
Tiukat someohjeet Kuntien someohjeet ovat herättäneet tänään vilkasta keskustelua… Missäs muualla kuin somessa. Yle uutisoi tänään, että kuntien sosiaalisen median o...
Lapsen oikeudet hallinnossa Yk:n lasten oikeuksien sopimus on jo vuodesta 1991 asettanut julkiselle hallinnolle vaatimuksia lapsen oikeuksien toteutumisesta ja turvaamisesta. S...
Hallintoakatemia
Asiasanat: , , , , ,

Pin It on Pinterest

Share This