Loppu paikallispoliitikon epäasialliselle käytökselle kunnan työntekijää tai viranhaltijaa kohtaan? – Katariina Sorvanto

Epäasiallinen käytös on sanoin tai asentein, tekemisin tai tekemättä jättämisin, tarkoituksellisesti loukkaavaa toimintaa, joka toistuvana aiheuttaa haittaa tai ainakin vaaraa kohteensa terveydelle. Kyse voi olla henkilön tai hänen työsuoritustensa jatkuvasta ja perusteettomasta arvostelusta ja mitätöinnistä, joko suoraan tai vaikkapa vihjailemalla ja huhuja levittämällä.

Poliitikko saattaa julkisuudessa puhua hyvästä yhteistyöstä, mutta kulisseissa mustamaalata viranhaltijaa ”luottamuksellisesti kuulemiinsa huolestuneisiin palautteisiin” vedoten, vaikka oikeasti juuri tämä poliitikko olisi suurelta osin itse keksinyt moiset väitteet. Pitkäaikaisella kritisoinnillaan hän pahimmillaan manipuloi muita uskomaan  ja jopa muistamaan sellaista, mitä ei koskaan oikeasti ole tapahtunut. Vähitellen parjaus muuttuu julkiseksi solvaamiseksi.

Tämä on kiusaamista. Kiusaamisen yhteydessä voidaan puhua myös häirinnästä: työturvallisuuslaissa mainitaan sekä häirintä että epäasiallinen kohtelu sellaisina kiusaamisen muotoina, joihin työnantajan on puututtava ja jotka työnantajan on käytettävissään olevin keinoin pyrittävä lopettamaan, kun on saanut niistä tiedon.

Meidän kaikkien pitäisi toimia siten, ettei kiusaaminen kannattaisi ja ettei sitä ylipäänsä esiintyisi – yhtään missään. Jos kaikki paikallispoliitikot tarttuisivat esimerkiksi koulukiusaamisen kitkemiseen yhtä hanakasti kuin miten osa heistä jahtaa kunnan työntekijöitä, kukaan koululainen tuskin enää koskaan joutuisi kiusaamista kokemaan.

Mutta eihän kunnan operatiiviseen toimintaan puuttuminen lähtökohtaisesti kuulu vaaleilla valituille luottamushenkilöille. Tästä huolimatta moni paikallispoliitikko tunkeutuu toistuvasti kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden alueelle, osa myös häiritsevästi tai epäasiallisesti käyttäytyen – siis kiusaten.

Poliitikko saattaa kytätä yksittäisen työntekijän työaikoja ja kertoa muunneltua totuutta hänen tekemisistään. Poliitikko saattaa toistuvasti soitella ja viestitellä aggressiiviseen sävyyn kuntatyöntekijän tehtäviin kuuluvista asioista, jotka tämän poliitikon mielestä pitäisi hoitaa toisin. Lisäksi hän saattaa käydä työntekijän luona ”selvittämässä” näitä asioita. Poliitikko jankkaa ja vänkää, myös kokouksissa. Poliitikko saattaa paitsi painostaa, myös uhkailla ja nimitellä.

Kun luottamushenkilö ei edellä kuvatuin tavoin käyttäytyessään toimi työ- eikä virkasuhteessa kuntaan, kaikki työyhteisössä muutoin käytössä olevat työnjohdolliset keinot eivät sovellu. Esimerkiksi henkilöstöjohtajan ei kannata kutsua poliitikkoa kuulemistilaisuuteen eikä hän myöskään voi antaa poliitikolle varoitusta, sillä nämä eivät sisälly viranhaltijan toimivaltaan paikallispoliitikkoja kohtaan. Muutamia muita mahdollisuuksia kuitenkin onneksi on.

Kunnanhallitus voi pyytää selvitystä paikallispoliitikolta, jonka kokee käyttäytyneen epäasiallisesti kunnan työntekijää tai viranhaltijaa kohtaan. Kuntatyöntekijä tai viranhaltija voi tehdä organisaationsa käytäntöjen mukaisen häirintäilmoituksen, myös luottamushenkilön käytöksestä. Lisäksi aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle voidaan tehdä valvontapyyntö.

Jos paikallispoliitikon toiminta täyttää vakavan häirinnän tunnusmerkit, hänelle voi hakea käräjäoikeuden määräämää lähestymiskieltoa. Kunnianloukkaus- tai muusta rikosepäilystä voi tehdä tutkintapyynnön poliisille.

Laittomiin tai ainakin kunnan hallintosäännön vastaisiin, useiden poliitikkojen omavaltaisesti (esittelyn vastaisesti, otto-oikeudella viranhaltijan päätökseen tai jopa omasta esittelystään) yhdessä tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta normaalein muutoksenhakukeinoin ja myös mahdollinen otto-oikeus lautakuntien päätöksistä kannattaa huomioida.

Käytännössä erittäin merkityksellistä on johtavien paikallispoliitikkojen ja rivivaltuutettujen enemmistön suhtautuminen yksittäisten luottamushenkilöiden epäasialliseen käytökseen. Helpointa on, jos se heidän vapaamuotoisesta poliittisesta käskystään loppuu. Toisinaan turvaudutaan myös toimielimen tai sen puheenjohtajiston erottamiseen tilapäisen valiokunnan perustamisen kautta, kun joku tai jotkut toimielimen jäsenistä ovat menettäneet poliittisen luottamuksen. Luottamuksensa säilyttäneet voidaan valita heti erottamisen jälkeen uudelleen.

Myös epäasiallisesti kohdellun asemalla on merkitystä. Vaikkei kiusatun kuuluisi väistyä, niin joskus esimerkiksi virkasiirroilla voidaan saada helpotusta tilanteeseen. Vaikeinta on, jos johtavat poliitikot käyttäytyvät epäasiallisesti kunnanjohtajaa kohtaan – vieläpä todeten, että itse asiassa he edustavat työnantajaa kunnanhallituksessa. Vapaamuotoinen keskustelu on kuitenkin aina mainio työkalu, niin kauan kun sitä voidaan asiallisesti ja tosiseikkoihin tarttuen käydä.

Katariina Sorvanto, KataKoski Oy

Katariina Sorvanto on erityisesti työ- ja virkamiesoikeudellisiin kysymyksiin erikoistunut juristi. Hänellä on pitkäaikainen kokemus kuntasektorilta niin asiakastoimeksiantojensa kuin kunnallisten luottamustoimiensakin kautta.

Katariina kouluttaa aiheesta 21.4.2021 : Kuntatyöntekijän ja viranhaltijan keinot, kun paikallispoliitikko käyttäytyy epäasiallisesti

LUE MYÖS

Näkyykö valoa?

Näkyykö valoa?

Ensimmäinen huoli on korona, toinen huoli on korona, kolmas huoli on korona! Tältä tuntuu ja tältä kuulostaa arki tänä...

lue lisää