Viime vuosien ajan pinnalla on ollut ihmisten käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa. Edelleenkään kaikki eivät täysin tiedosta millainen voima internetillä voi pahimmillaan ja parhaimmillaan olla. Luottamushenkilöiden some-käyttäytymisestä on aikaisemminkin puhuttu Hallintoakatemian blogissa, erityisasiantuntija Ulla Tirrosen kirjoituksessa.

Toisille sosiaalinen media saattaa olla suhteellisen uusi asia, toisille se on tuttu toimintaympäristö. Digitalisaation myötä kommunikointi suurien ryhmien kanssa voi tapahtua kotoa käsin. Tällöin ei aina hahmoteta kuinka suurelle yleisölle itse asiassa puhutaan. Monen some-myrskyn silmään joutuneen ihmisen suusta onkin kuultu lause “se oli tarkoitettu vain pienelle piirille”.

Kuntalain 69 §:n mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Hallintoakatemian erityisasiantuntija Tuuli Tarukannel käsitteli aiemmin tänä vuonna kirjoituksessaan luottamushenkilön arvokkaan käytöksen määritelmästä. Hän totesi tämän tarkoittavan sitä, ettei luottamushenkilön käytös ei saa olla yleisesti hyväksyttyjen käytösnormien vastaista. Rajanveto hyväksyttyjen ja hyväksymättömien käytösnormien välillä on kuitenkin osoittautunut joissain tapauksissa hankalaksi siitä syystä, että luottamushenkilöiden näkemykset hyväksyttävästä käytöksestä on osoittautunut kirjavaksi. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, onhan kyseessä ryhmä ihmisiä, joihin kuuluvien henkilöiden tarkoitus on edustaa kunnan asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä laidasta laitaan. Erilaisten näkemysten voidaan osaltaan sanoa olevan keskustelun syntymisen ja sitä myötä demokratian toteutumisen kannalta välttämätöntä. Näkemyseroista huolimatta luottamushenkilöiden on muistettava, että loppujen lopuksi heillä kaikilla on yhteinen päämäärä: luoda parempi kunta. Tämä tulisi muistaa nettikirjoittelun lisäksi myös kokoustilanteissa, joissa keskustelu voi toisinaan ns. lähteä käsistä. Nettiin striimattujen julkisten kokousten myötä myös nämä tilanteet ovat toisinaan löytäneet tiensä otsikoihin.

Kunnissa saattaa kuitenkin tulla eteen tilanteita, joihin liittyvä keskustelu on usein räjähdysherkkää. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää, että kaikilla on yhteiset pelisäännöt niin yleisessä retoriikassa kuin vaikkapa kunnan asioiden tiedottamista koskien. Yhteisten pelisääntöjen sopiminen ei tarkoita mielipiteiden tai sananvapauden rajoittamista, vaan se puuttuu ainoastaan tapaan tuoda mielipiteet julki.

Luottamushenkilöiden on muistettava, että he eivät edusta ainoastaan kunnan tai kaupungin jäseniä, vaan koko kuntaa. Epäjohdonmukainen ja riitaisa viestintä voi pahimmillaan luoda paikkakunnalle monenlaisia imagotappioita. Riitaisalta vaikuttava kunta ei houkuttele niin asukkaita kuin työntekijöitäkään. Luottamushenkilöiden on ymmärrettävä, että roolissaan he eivät puhu ainoastaan itsensä tai edustamansa puolueen nimissä, vaan pelissä on koko kunnan imago.

Me Hallintoakatemiassa olemme pohtineet millaisia pelisääntöjä kunnissa tulisi olla ja tarjoamme kunnille konsultointiapua eettisten ohjeiden laatimiseen. Kunnassa on hyvä luoda yhdessä selkeästi sovitut arvot, rajat ja toimintaperiaatteet sekä turvata sujuva päätöksenteko ja ennaltaehkäistä riitatilanteita.

Lopuksi voisi todeta ääneen lauseen, jonka monet ovat joutuneet oppimaan kantapään kautta:

Internet ei unohda.

Henri Yli-Salomäki on EmailHenri Yli-Salomäki on Linkedin
Henri Yli-Salomäki
AsiantuntijaHallintoakatemia
Kirjoittaja on julkisoikeuden opintosuunnasta valmistunut HTM, jolle hallinto ei ole kirosana.

Pin It on Pinterest

Share This