Tiedon läpinäkyvyys sekä kuntien sisäisessä toiminnassa että kuntalaisten suuntaan mahdollistaa toimintaympäristön, jossa jokaisen on helppo työskennellä ja myös tiedolla johtaminen vahvistuu. Tämä parantaa myös kuntalaisten mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun, mikä on vahvistaa demokratian toteutumista ja parantaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalaissa on säädetty tiedon jakamisesta ja tiedonsaantioikeudesta.

Kuntalain mukaan kuntalaisilla ja kunnan palvelujen käyttäjillä tulee olla oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Samalla valtuusto on velvoitettu pitämään huolta vaikuttavista ja monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Jotta kuntalaiset voisivat tätä kuntalaissa säädettyä oikeuttaan toteuttaa, kiteytyy sekin osaltaan tiedon saantiin. On saatava tietoa siitä, mitä kunnassa on tapahtumassa, jotta voi osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Mistä sitten kuntalainen voi tietoa saada?

Ensinnäkin kunta on velvoitettu kuntalain mukaan tiedottamaan omasta toiminnastaan paitsi omille asukkailleen myös palveluiden käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Samoin kunnan tulee tiedottaa siitä, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. On hyvä kiinnittää huomio siihen, että kunta on siis velvoitettu lain mukaan aktiivisesti toimimaan tiedon levittämiseksi. Tämä koskee jo sitä vaihetta, kun asiat ovat vasta valmistelussa. Kaavoitusprosessissa käytettävän osallistumis- ja arviointisuunnitelman tyyppinen väline voisi olla käyttökelpoinen kunnan päätöksenteossa etenkin silloin, kun käsittelyyn on tulossa kunnan mittakaavassa suurehkoja päätöksiä.

 

 

Toiseksi kunta on julkinen viranomainen, jota koskee julkisuusperiaate. Jo perustuslaissa on säädetty, että viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, ellei niiden julkisuutta ole rajattu laissa välttämättömästä syystä. Jokaisella meistä on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta julkisuuslain nojalla. Mikäli viranomaisen hallussa on asiakirjoja, jotka eivät ole vielä julkisia, on viranomaisen harkinnassa antaako hän näistä tiedon. Hyvään hallintoon kuuluu, että viranomaisen on toimittava julkisuusmyönteisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että myös harkinnanvaraisessa tilanteessa viranomaisen tulisi suhtautua myönteisesti tiedon antamiseen. Tiedon antamatta jättäminen tulee perustella asiallisella ja objektiivisella perusteella.

Kolmas, ja osittain välillinen elementti tietojen saamiseksi on kuntalaissa säädetty luottamushenkilön tietojensaantioikeus. Kunnan luottamushenkilöt edustavat kuntalaisia ja ovat siis avaintekijänä demokratian ja vaikuttamisen toteutumisessa. Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden katsotaan olevan julkisuuslaissa säädettyä tiedonsaantioikeutta laajempi. Se ulottuu ei vielä julkisiin tietoihin, sekä jossain määrin myös salassa pidettäviin tietoihin. Laissa on myös rajattu luottamushenkilön tietojensaantioikeutta siten, että tietojen tulee olla hänelle toimessaan tarpeellisia. Ihan mitä tahansa tietoja ei siis luottamushenkilökään voi alkaa itselleen pyytämään. Pyynnön tulee koskea sellaista asiaa tai asiakokonaisuutta, joka on käsiteltävänä siinä toimielimessä, jonka jäsen hän on.

Jokainen meistä luottamushenkilöinä toimineista varmasti arvostaa sitä, että päätösten perusteeksi on saatavilla mahdollisimman paljon laadukasta tietoa. Päätöksiä tehdään silloin oikeista lähtökohdista ja mahdollisimman laajalla tietoperustalla.

***

Hallintoakatemia kouluttaa luottamushenkilön tiedonsaantioikeudesta 7.5.2019 klo 15-17. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu täältä mukaan koulutukseen. 

 

Mirva Kittilä toimii Hallintoakatemiassa harjoittelijana. Opiskelujaan hän suorittaa Itä-Suomen yliopistossa ja valmistuu jonain kauniina päivänä hallintotieteiden maisteriksi.

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This