Itsenäisyyspäivään kuuluu käydä läpi Suomen itsenäistymisen vaiheita. Teen sen tässä omalla tavallani.

Eduskuntauudistus, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, itsenäisyysjulistus, sisällissota, valtiomuototaistelu, torpparivapautus, talvisota, jatkosota, sotaveteraanit, kotirintama, lotat, alueluovutukset, karjalaiset, asutustoiminta, sotakorvaukset, vaaran vuodet.

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Paasikiven-Kekkosen linja, yöpakkaset, noottikriisi, puolueettomuuspolitiikka, radikalismi, hyvinvointivaltio, maaltamuutto, kansaneläke, kansanterveyslaki, peruskoulu-uudistus, ETYK, rauhanturvaaminen, EFTA, EEC, Neuvostoliiton hajoaminen, EU, maailman paras maa.

Se oli nopea aikamatka läpi menneiden vuosikymmenten. Vahvoja sanoja Suomen historiasta. Jokainen sana herättää tunteita. Jokaisen sanan takaa avautuu kappale suomalaisten tarinaa.

Tuo on yksi listaus kansakunnan käännekohdista ja kohtalonhetkistä. Useat noista sanoista muistuttavat mieliin sen, että emme ole eläneet kansakuntana yksin tässä maailmassa. Olemme aina olleet osa kansainvälistä yhteisöä ja kehityksemme on ollut sidoksissa naapuruussuhteisiin ja kansainväliseen politiikkaan. Nyt pelikenttämme on koko maailma. Emme ole koskaan olleet pelkkiä kohteita. Suomi on aina ollut toimija, vaikuttaja.

Svinhufvudin senaatti luki laatimansa itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle 4. joulukuuta 1917. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen kaksi päivää myöhemmin äänin 100–88. Tässä lyhyt ote julistuksesta:

Suomen kansalle. Suomen eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi mm. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut: ”Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitus­muodon 38 §:än, julistautunut korkeimman valtiovallan haltiaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.” Allekirjoittajina P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey, O.W. Louhivuori, E.N. Setälä, Jalmar Castren, Arthur Castren, Juhani Arajärvi ja E.Y. Pehkonen.

Ajatelkaa minkä perinnön nämä rohkeat miehet meille antoivat. Sotaveteraanien ja lottien lisäksi meidän on itsenäisyydestämme kiittäminen heitä.

Loppu onkin itsenäisyytemme ajan historiaa. Historia ei ole kuitenkaan vielä loppu vaan me elämme tänäkin päivänä huomisen historiaa.

Suomen tarina on menestystarina. Se on kertomus ryysyistä rikkauksiin. Se on sankaritarina. Köyhän Suomen kehittyminen yhdeksi maailman rikkaimmista hyvinvointivaltioista on ollut mahdollista vain, koska olemme saaneet itse päättää asioistamme vapaassa maassa.

Sadassa kahdessakymmenessä vuodessa sisäänpäin kääntyneestä köyhästä agraariyhteiskunnasta kehkeytyi yksi maailman vauraimmista, demokraattisimmista ja vakaimmista maista. Mutta mikä on Suomen pitkän menestyksen salaisuus? Kiitos kuuluu sotasukupolvien lisäksi myös sotien jälkeisille sukupolville. Vahvalla työmoraalilla varustettu kansa vaurastui ja kuuluu nyt maailman menestyneimpien kansojen joukkoon. Katsoopa asiaa melkein millä tahansa mittarilla, Suomi on aina maailman parhaiden maiden joukossa.

Edelläkävijöiden Suomesta kertoo mm. äänioikeutemme alkuajat. Ensimmäisenä maailmassa äänioikeus annettiin Suomessa myös naisille. Nykyään äänioikeutta pidetään itsestäänselvyytenä. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli alkuräjähdys tasaveroisten ihmisten kansakunnalle niin Suomessa kuin jäljessämme tulleille kansakunnille.

Mitä Suomi merkitsee ja tarkoittaa? Meille kaikille varmasti hyvin erilaisia asioita. Useimmiten toistuu perinteiset sanat koti, uskonto ja isänmaa. Työ ja perhe. Sinitaivas ja siniristilippu. Suomi on vettä, tuhansien järvien maa. Suomi on luontoa, kauneutta, rauhaa, maaseutua, parhautta, sivistystä, osaamista, teknologiaa. Suomi on matkailua, mökkejä, joulupukkia, ruisleipää, salmiakkia. Suomi on urheilua,  hiihtoa, pesäpalloa, painia. Eukonkantoa ja suopotkupalloa. Suomalaisuus on sisua; suota, kuokkaa ja Jussia. Periksi ei anneta. Suomalaisuus on kulttuuria; Kalevalaa, Väinämöistä ja Joukahaista, kanteletta, kuoroja. Suomi on kaunis joutsen ja Suomi on vahva karhu. Suomi on vahvoja arvoja; tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, luottamus. Suomalaisuus on myös vahvaa luovuutta. Sitä hulluakin luovuutta.

Suomi on kuudes päivä joulukuuta. Itsenäisyytemme on mahdollistaja. Meillä kaikilla on mahdollisuus tasa-arvoiseen elämään. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Kukaan ei pysty täysin osoittamaan, millaiseksi suomalaisen korpikansan arki olisi muodostunut, mikäli meille ei olisi taisteltu itsenäisyyttä.

Isänmaa, synnyinmaa, kotimaa. Vahvoja, tunteikkaita sanoja. Jokainen sana sisältää jotain erityistä suhteestamme Suomeen. Sanojen painotuseroista huolimatta kaikkiin sisältyy ajatus itsenäisestä Suomen valtiosta, jossa asuu sitkeä ja määrätietoinen, puhetta säästelevä kansakunta. Suomalainen puhuu sitten kun on jotain sanottavaa.

Suomi on itsenäisyytensä aikana taklannut monet haasteet. Ei silti pidä unohtaa, että meillä on edelleen paljon epäkohtia. Meillä on työttömyyttä, syrjäytymistä ja köyhyyttä, joita vastaan pitää taistella. Meitä haastavat myös globaalit asiat, kuten ilmastonmuutos. Kompleksisiin haasteisiin vastaaminen ja ongelmien ratkaisu edellyttää korkeaa koulutustasoa ja tutkimustietoa. Pienin askelin voimme rakentaa maastamme yhä parempaa. Aikaisempien sukupolvien toiminta olkoon jälkipolville tässä työssä esimerkkinä.

Yhdessä, tillsammans. Se on avain, ratkaisu, lähes kaikkeen.

Kuuluisa on itsenäisyyssenaatin jäsenen ja talvisodan aikaisen presidentin Kyösti Kallion Nivalan kirkossa 5.5.1918 pitämä puhe, jossa hän asetti tavoitteeksi, että Suomessa ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”. Siinä oli vuosikymmenten kansallinen tehtävä ja hallitusohjelma – nykysuomeksi sanottuna projekti – yhdessä lauseessa.

Meissä on voimaa, kun luotamme itseemme ja osaamiseemme. Suomalaisina olemme  etuoikeutettuja. Haluan muistuttaa meitä kaikkia, että asenteellamme on merkitystä. Menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa. Jokaiseen eteen tulevaan ongelmaan löytyy ratkaisu, jos niin haluamme. Kyse on siitä, miten me haluamme suhtautua eteemme tuleviin haasteisiin. Näemmekö lasin puolitäytenä vai puolityhjänä. Tahto on meidän tärkein lihaksemme.

Luin jokin aika sitten ajatelman, joka vaikutti minuun syvästi. Vanhempien tärkein tehtävä on antaa lapsille juuret ja siivet. Saman voi ajatella koskevan koko kansakuntaa. Pidän tärkeänä sitä että lapsille kerrotaan kansakuntamme vaiheet sellaisina kuin ne ovat meitä kohdanneet. Vain sitä kautta voimme ymmärtää esi-isiemme tekojen merkityksen nykyiselle. Vain sitä kautta voimme rakentaa tulevaa. Vain sitä kautta voimme tuntea kuuluvamme johonkin.

Me elämme aikoja, jolloin rajat ovat rajoja vain paperilla ja kansakuntien tavat ja tottumukset jaetaan monikulttuurisesti ympäri maapallon. Tästä globaalisuudesta huolimatta meidän on tärkeää tiedostaa, mitkä perinteet ovat osa meidän verenperintöämme – ja miksi.

Veteraanin iltahuudon sanat koskettavat itseäni syvästi. ”Lapset ja lastemme lapset, teidän nyt vuoronne on.” ”Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa”. Sanoissa kiteytyy ajatus juuristamme.

Tämän päivän isänmaallisuutta voisi olla vaikka se, että maa, jonka jokaista neliökilometriä on taistellen puolustettu, haluttaisiin pitää edelleen asuttuna ja hyvinvoivana. Arkipäivän isänmaallisuutta voisi olla myös se, että vastikkeena yhteiskunnan panostuksille turvallisuuteen ja sivistykseen olisimme valmiita tekemään työtä ilolla ja luomaan työpaikkoja Suomeen.

Minä-minä –meiningin vastapainoksi ei riitä valtiolle ja kunnille verovaroin ulkoistettu vastuu yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Tarvitaan enemmän myös epäitsekästä omavastuuta itsestä ja lähipiirin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Vaikka en pidä USA:ta monessakaan kohden esimerkkinä, muistan legendaarisen presidentin John F. Kennedyn sanat: Älkää kysykö, mitä maa voi tehdä hyväksenne, vaan mitä te voitte tehdä maanne hyväksi.

Itsenäisyys on voitettu sankareiden ansiosta. Me jälkipolvet yritämme jatkaa sankaritöitä Suomen rakentamiseksi edelleen.

Kaikille hyvää, juhlallista ja iloista Suomen itsenäisyyspäivää. Yhdessä – tillsammans

Rinna Ikola-Norrbacka

kunnanjohtaja, Asikkala

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This