Pitkäjänteisiin päätöksiin ja vaikuttavan toimintaan päästään, kun kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat aidolla me-hengellä ja hyvässä yhteistyössä. Kuntaorganisaation elinvoima on edellytys kunnan elinvoimalle. Elinvoimaisessa kuntaorganisaatiossa roolit ja prosessit ovat sujuvia, yhteistyö on tavoitteellista ja toimijoiden kesken vallitsee luottamus. On siten merkityksellistä pohtia omia taitojaan valtuutettuna sekä koko valtuuston yhteisiä toimintatapoja.

Valtuutetun itsensä kehittäminen

Valtuutetun uudistumisen tae on hänen itsensä ja erityisesti hänen taitojensa kehittäminen. Työyhteisöissä puhutaan esimiestaidoista, alaistaidoista ja työyhteisötaidoista. Kunnan luottamustoimielinten kohdalla puhutaan organisaatiokansalaisuuden taidoista. Kyse on sellaisista taidoista, joita valtuutettu käyttää yhteistyössä muiden luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, työntekijöiden, kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Valtuutettu voi kehittää omia taitojaan pohtimalla, minkälaisissa eri rooleissa hän toimii ja miten näissä olisi hyvä toimia.

Päättäjänä valtuutettu arvioi päätösvaihtoehtoja kuntastrategian tavoitteiden perusteella, taloudellisten realiteettien sekä edustamiensa poliittisten arvojen mukaisesti. Hyviä päättäjän taitoja ovat perustelukyky, huomaavaisuus ja kuuliaisuus. Muiden päättäjien näkemysten kuunteleminen on edellytys yhteiselle päätöksenteolle. Hyvään päätöksentekoon kuuluu myös taito rakentaa rauhaa erilaisten poliittisten näkemysten välille. Kunnan edustajana esimerkiksi ylikunnallisissa toimielimissä päättäjän tulisi ennen kaikkea olla kuuliainen kuntastrategian tavoitteille, ei vain edustamansa poliittisen taustaryhmän tavoitteille. Kyky luottaa organisaation valmisteluun on myös tärkeää, sillä kaikkea ei voi itse osata.

Valtuutettu toimii myös kuntayhteisön rakentajana. Hän toimii linkkinä kuntalaisten ja kuntaorganisaation välillä. Hyvä valtuutettu kyselee kuntalaisten kuulumisia ja on kiinnostunut heidän arjestaan. Aktiivisuus ja aloitteellisuus takaavat sen, että kohtaamiset erilaisten kuntalaisten kanssa kehittyvät. Kuntayhteisön rakentajana hyvä valtuutettu kykenee luomaan toivon tulevaisuudesta.

Omalta osaltaan valtuutettu toimii kuntaorganisaatiossa myös muutoksen mahdollistajana. Valtuutettu voi edistää kuntaorganisaation toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta uudistuksiin kohdistuvalla positiivisella asenteella. Hän voi esimerkiksi kannustaa henkilöstöä toteuttamaan erilaisia kokeiluja ja olla aloitteellinen valtuuston toimintatapojen kehittämiseksi.

Valtuutetun itsereflektio kehittymisessä kaiken a ja o. Olennaista on kysyä itseltään, minkälaisessa roolissa kussakin tilanteessa toimii ja millaista käyttäytymistä ja puhetta tuo rooli edellyttää.

Valtuuston yhteinen kehittäminen

Hyviä valtuutettuja on hyvin toimivissa valtuustoissa. Hyvin toimiva valtuusto tekee itsearvioinnin säännöllisesti, jonka kautta arjen käytänteitä ja toimintatapoja uudistetaan. Kokous- ja seminaarikäytäntöjä voidaan uudistaa niin, että aikaa on enemmän epäviralliselle yhteiselle keskustelulle. Valtuusto voi hyväksyä eettiset pelisäännöt, ottaa käyttöön vuosikellon ja päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toimintamallin sekä järjestää koulutuksia.

Hyvän valtuutetun edellytyksenä on siten myös hyvin toimivat rakenteet ja käytännöt.

Sini Sallinen

Sini Sallinen on Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Sini Sallinen Twitterissä: @SallinenSini

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This