Millainen on sotevapaa kunta?

Jos soteuudistus etenee maaliin, kuntakenttä muuttuu. Kunta, jolla ei ole vastuullaan sosiaali- ja terveydenhuoltotoimialaa, on toimijana kiinnostavampi kuin perinteinen. Väite on kova, mutta olemme soteuudistuksen etenemisen myötä jälleen tilanteessa, jolloin kuntien tulee vakavasti pohtia tätä uhkaa tai mahdollisuutta.  Sotevapaan kunnan toimintavapaus ja poliittisen harkinnan käyttömahdollisuudet ovat suhteellisesti suuremmat. Toisin sanoen, sotevapaata kuntaa voidaan johtaa haluttuun suuntaan vapaammin. Kaupungistumisen seurauksena kuntien välinen kilpailu kasvaa, ja uusi tilanne tarjoaa kilpailijoille suorituskykyisemmät pelivälineet.

Miksi näin?  Sotetoimiala on kuntien vastuulla olevista toiminnoista tarkimmin säädöksillä ohjattua. Poliittisen harkinnan käytön mahdollisuus on pienempi kuin muilla toimialoilla. Kuinka paljon kunnanvaltuustot käsittelevät puhtaita sotetoimialan linjauksia? Pöytäkirjojen perusteella melko vähän.

Sotetoimialan osuus kunnan henkilöstöstä ja menoista on kuitenkin lähes puolet. Kustannusten kasvun suurin paine useimmiten kohdistuu juuri sotemenoihin, jotka ovat toimialoista heikoimmin kunnan omassa kontrollissa. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointityö nostavat merkittävyyttään, mutta edelleen ihmiset sairastavat, terveyskeskusta käytetään ja erikoissairaanhoito laskuttaa vuosi vuodelta enemmän.

Sotetoimiala organisaationa on vähänkään isommissa kunnissa hierarkkinen, erikoistunut ja professioita korostava. Sen ytimessä ovat asiakasprosessit, kun muilla toimialoilla korostuvat niiden rinnalla myös projektityyppinen toiminta. Jos säännellyin ja hierarkkisin toimiala on kunnassa suurin, se ei voi olla heijastelematta ominaisuuksiaan muille – suuremmat toimintavapaudet omaaville – toimialoille ja lopulta koko kunnan toimintakulttuuriin. Lisäksi kunnat pyrkivät organisoitumisessaan yleensä tasapäisyyteen, kontrolliin ja yhteisiin toimintamalleihin. Mikään toimiala ei välttämättä pysty organisoitumaan ydintoimintansa ympärille optimaalisella, asukaslähtöisellä tavalla, vaan tuloksena on kompromisseina syntyneitä rakenteita ja toimintatapoja.  Mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille avaa mahdollisuuksia toimintojen uudelleen organisoinnille. Onko perinteinen toimialajako (sote-, sivistys- ja tekniset palvelut hieman eri nimityksillä) tarkoituksenmukainen kun suuria toimialoja jää kaksi?  Kovien ja pehmeiden veto-, pito- ja elinvoimatekijöiden ja hyvinvointityön läpileikkaavuus on kunnissa jo hahmotettu, olisiko näistä asukkaan tarpeisiin yhdistettynä mahdollista löytää uusi perusta organisaatioiden suunnittelulle?

Soteuudistus voi olla se tekijä, joka käynnistää kunnissa laajemman muutoksen kohti joustavampia, asukaan ympärille rakentuneita toimintamalleja ja niiden edellyttämiä rakenteita. Tiivistyvässä kilpailussa menestyminen toki edellyttää muuttuvaa johtajuutta. Perinteisillä malleilla palkintosijoille tuskin noustaan. Tilaisuus tulee ensin ymmärtää ja sitten se pitää osata hyödyntää.

Riku Siren

Riku on kokenut kuntasektorin kehittäjä, konsultti ja entinen viranhaltija. Tällä hetkellä hän valmistelee Pirkanmaan hyvinvointialuetta osana sote-uudistusta.

LUE MYÖS

Näkyykö valoa?

Näkyykö valoa?

Ensimmäinen huoli on korona, toinen huoli on korona, kolmas huoli on korona! Tältä tuntuu ja tältä kuulostaa arki tänä...

lue lisää