Strategiaa tehdessä keskitytään välillä miettimään hyvin teknisesti tehtävää asiakirjaa, kun olisi syytä pohtia esimerkiksi sitä, mihin me tulevaisuudessa haluamme keskittyä tai mitä me voisimme olla. Onnistuneessa strategiaprosessissa ihmiset ovat mukana alusta alkaen laajasti; viranhaltijat ja luottamushenkilöt, koko henkilöstö, kuntalaiset, järjestöt… Mutta parhaassa strategiaprosessissa samat tahot ovat mukana myös loppuun saakka eli silloin, kun strategiaa viedään käytäntöön ja toteutetaan. Tärkeää on myös se, että kaikilla tahoilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa. Onko huomioitu työssä käyvät ihmiset? Tai henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta vastata vaikkapa sähköiseen strategiakyselyyn? Entä liikkumisrajoitteiset?

Chan Kim ja Mauborgne kirjoittavat, että “Ihmisiä ei vaadita muuttumaan, vaan ihmisten pelkoja hälvennetään ja heidän luottamustaan pönkitetään joka askeleella. Se tehdään pilkkomalla prosessin vaiheet osiin, antamalla ihmisille mahdollisuus omakohtaiseen kokemiseen sekä pitämällä huoli siitä, että prosessi etenee oikeudenmukaisella tavalla.” (Lähde W. Chan Kim ja Renee Mauborgne: Uusi sininen meri. Rohkeus kasvaa. Alma Talent. Helsinki 2017)

Kunnan tyyppisessä organisaatiossa suoraviivainen ja kaavamainen strategiaprosessi on suurempi haaste, eikä se aina ole edes tarkoituksenmukaista. Tunne osallistumisesta ja asioiden eteenpäin menemisestä on kuitenkin strategian jatkon kannalta erittäin tärkeää. Osallistuminen ja osallistaminen ei saisi olla erillinen pala osana strategian laatimista, vaan osa koko prosessia, jolla on W. Chan Kimin ja Mauborgnen mainitsemalla tavalla oikeudenmukainen lopputulos: “Teitä on kuultu ja kuuleminen otettu huomioon, näin se näkyy arjessa”. Tullaankin siihen, miten tärkeä osa strategiaa on myös onnistunut strategiaviestintä- ja markkinointi. Joku sanoisi “jalkauttaminen”.

Miten strategia sitten jalkautetaan? Miten saadaan kaikki yhdessä toimimaan yhdessä suunniteltujen päämäärien hyväksi? Viestinnän merkitystä ei voi tässäkään yhteydessä väheksyä. Toisinaan on nähnyt käyvän siten, että viestintä tapahtuu kyllä strategiaprosessin aikana, mutta lopulta valmis strategia jää vaille huomiota. Vastaavasti voi käydä toisinpäin, ja viestintä painottuu vasta valmiin strategian esittelyyn. Tärkeää on panostaa viestintään strategiaprosessin alusta loppuun. Tämä on oleellista myös osallistumisen tunteen vuoksi, sillä vaikka itse osallistumisen mahdollisuuden tarjoaminen on tärkeää, niin vielä tärkeämpää on se, että nähdään mitkä asiat osallistamisen kautta ovat lopulliseen strategiaan päätyneet. Voitaisiin sanoa, että tässä nähdään onko strategiaprosessissa kuultu vai kuunneltu. Tämän kautta jokaisen on helpompi kokea strategian päämäärät yhteisiksi ja siten toimia näitä päämääriä kohti.

Tuuli Tarukannel ja Henri Yli-Salomäki 

Lisätietoa strategiatyöstämme löytyy täältä: https://hallintoakatemia.fi/project/kuntastrategia/ 

PIrjo Ala-Hemmilä
Asiasanat: ,

Pin It on Pinterest

Share This