Kunnan päätöskokouksessa puheenjohtaja jakaa puheenvuorot kokouksessa pyydetyssä järjestyksessä. Tietyt puheenvuorot voidaan antaa kuitenkin ”jonon ohi”.

Asian mahdollinen esittelypuheenvuoro tulee ennen varsinaista keskustelua: tämän pitää yleensä asian esittelijä. Tässä kohden voidaan kuulla myös muita paikalle kutsuttuja asiantuntijoita. Välttämättä esittelypuheenvuoroja ei käytetä ollenkaan, jos asia tulee tarpeeksi hyvin esitellyksi jo esityslistatekstin kautta.

Esittelyn jälkeen siirrytään varsinaiseen keskusteluun, jonka kuluessa voi pyytää puheenvuoroja. Puheenvuoroissa voidaan esimerkiksi esittää uusia ehdotuksia, kysyä lisätietoja asiasta ja vastata esitettyihin kysymyksiin. Puheenjohtaja voi antaa vastauspuheenvuoron kysymykseen myös heti. Valtuuston kokouksissa isoissa kysymyksissä on usein tapana antaa keskustelun alkuun ns. ryhmäpuheenvuorot: tällöin valtuustoryhmä päättää, kuka pitää heidän ryhmästään tällaisen puheenvuoron.

Ns. normaalien puheenvuoropyyntöjen ohi menee työjärjestyspuheenvuoro, joka tarkoittaa käytännössä ei-aiheeseen-liittyvää vaan asian käsittelyjärjestykseen liittyvää puheenvuoroa: tässä kohden voi ehdottaa esimerkiksi kokoustaukoa tai huomauttaa mahdollisesta kokousteknisestä menettelyvirheestä.

Jotkut puheenvuorot voivat olla kannatuspuheenvuoroja, joissa kannatetaan jotakin kokouksessa tehtyä ehdotusta pohjaehdotuksen sijaan. Repliikkipuheenvuoro on puolestaan nopea, muutaman sanan mittainen repliikki edelliseen puheenvuoroon. Puheenjohtaja antaa repliikkipuheenvuorot yleensä pidettäväksi heti.

Varsinaisen päätöksenteon jälkeen on myös mahdollista sanoa eriävä mielipide tai tehdä ponsiesitys. Ponsiesityksestä voidaan käyttää myös nimeä toimenpidealoite. Ponsiesitys ei saa olla ristiriidassa tehtyyn päätökseen, eikä saa muuttaa tai laajentaa päätöstä. Ponsiesityksellä ohjataan päätöksen täytäntöönpanoa tai esitetään pyyntö selvittää tai valmistella jokin asia päätettäväksi.

Jos asia halutaan siirtää päätettäväksi seuraavassa kokouksessa, voi ehdottaa asian pöydälle jättämistä eli pöytäämista. Tällaisen esityksen jälkeen puheenjohtajan tulee pyytää seuraavat puheenvuorojen pitäjät keskustelemaan vain tästä pöytäämisehdotuksesta ja asia tulee ratkaista ennen kuin voidaan palata takaisin asiasta keskustelemiseen. Mikäli pöytäämistä kannatetaan ja asiasta ei olla yksimielisiä, tulee äänestää, että jatketaanko keskustelua vai ei. Tällöin äänestetään siis asian jättämisestä pöydälle tai keskustelun jatkamisen välillä. Mikäli asian jättäminen pöydälle voittaa, asian käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen. Tässä kannattaa huomioida, että asia tulee päätettäväksi sellaisenaan takaisin, eli lisävalmistelua ei tapahdu, jos asia jätetään pöydälle. Jos sen sijaan nähdään, että asiaa tulisi valmistella lisää, on tämä eri asia ja silloin kannattaakin ehdottaa asian palauttamista valmisteluun pöytäämisen sijaan.

Toimielimen työskentelyä ja mahdollisimman onnistunutta kokoustamista varten on hyvä sopia yhteisistä pelisäännöistä kauden alussa. Pelisäännöissä voidaan sopia esimerkiksi käytettävistä teknisistä välineistä kokouksissa, etukäteistiedonsaannista, ristiriitatilanteissa toimimisesta, toimielimen jäsenten rooleista ja puheenvuorojen tiiviinä pitämisestä.

Lisää aiheesta

Uudessa kuntalaissa kiinnostavia uusia käytäntöjä... Uudessa kuntalaissa on huomioitu muuttunut ja muuttuva maailma. Hallintoon pyritään saamaan tehokkuutta pienten asioiden kautta, mutta nii...
Esteellisyyskysymykset teknisellä toimialalla Esteellisyyssäännökset konkretisoivat hallinnon puolueettomuusvaatimusta. Asian käsittelyyn osallistuvalla ei saa olla sellaista suhdetta asiaan t...
Mitä eroa on äänestyksellä ja vaalilla? Kunnan kokoustilanteissa tulee esille kahdenlaisia tilanteita, joissa tulee äänestää. Käytännössä kyseeseen tulee joko äänestäminen asiasta tai sitten...
Voiko hyväksi kokouksen puheenjohtajaksi oppia? Sujuva kokouksen puheenjohtaminen on eräänlainen taiteenmuoto. Harvoin silti jäämme ihailemaan osaavaa puheenjohtajaa työssään. Mutta kaikki huomaavat...
Ulla Tirronen
Koulutuksen ja kuntahallinnon ammattilainen, Hallintoakatemian erityisasiantuntija. Koulutukseltani olen HTM. Rakastan kuntia, hallintoa ja katson maailmaa usein digilasien läpi.
Asiasanat: , ,

Pin It on Pinterest

Share This