Kunnat käyttivät Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan työllisyyden hoitoon vuonna 2017 yhtä paljon kuin valtio. Työllisyyden hoidon panostukset olivat tuolloin kunnissa yhteensä noin 400 miljoonaa euroa ja elinkeinopolitiikkaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnat käyttivät työmarkkinamaksuihin 400 miljoonaa euroa.

Kunnissa työllisyyden hoito on tärkeä osa elinvoimatyötä. Siihen haetaan vaikuttavuutta esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja yritysyhteistyön avulla sekä erilaisilla hankkeilla. Työllisyyden hoidon keinoja on kunnissa kehitetty jatkuvasti. Tällä hetkellä uusia välineitä rakennetaan opinnollistamalla opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottamaa osaamista.  Käytännössä työntekijän oppimisympäristöinä voivat toimia paikalliset yritykset, työpajat tai vaikkapa kunta, joissa hankittu osaaminen tunnistetaan ja arvioidaan opintopisteillä. Tavoitteena on päivittää työttömän työnhakijan osaamista ja samalla tarjota monella alueella työvoimapulasta kärsiville yrityksille osaavaa työvoimaa.

Kuntien työllisyyden hoito on lähipalvelua

Voidaanko alueellisia työvoima- ja yrityspalveluita kehittää kuntavetoisesti? Tätä testattiin edellisellä hallituskaudella kokeiluhankkeiden avulla. Hankkeet toimivat vuosien 2017 ja 2018 aikana parissakymmenessä kunnassa ja viidellä alueella. Käytännössä kokeilukuntien vastuulle siirrettiin 40 000 asiakasta.

Kokeilujen tulokset olivat vaikuttavia. Kokeilujen myötä työllistymistulokset paranivat ja asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakastyytyväisyys ja työllistymistulokset syntyivät jälkikäteen tarkasteltuna palvelujen uudelleen muotoilusta ja laadusta.

Kuntalähtöisissä kokeiluissa korostui henkilökohtaisen palvelun tarjoaminen ja laadukas palveluohjaus. Lisäksi eri toimijoiden tuottama palvelutarjonta integroitiin asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi kokonaisuudeksi. Tärkeää oli myös, että palvelussa selvitettiin aluksi perusteellisesti työnhakijoiden osaamistarpeet ja työ- ja toimintakyky.

Työttömät työnhakijat saivat kokeilujen aikana henkilökohtaista palvelua, jonka ytimessä oli se, että heidän tarpeitaan selvitettiin, kuunneltiin ja ymmärrettiin.  Samalla periaatteella palveluja tarjottiin myös yrityksille, jotka hakivat yrityksiinsä osaavaa työvoimaa. Työllisyyden hoidosta tuli paikallisesti toteutettuna toimiva lähipalvelu.

Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta summaa edellisen hallituskauden kokeilujen tuloksena, että toimivallan siirtäminen kuntatasolle mahdollisti paikallispalvelujen uudenlaisen ekosysteemin. Ekosysteemin yhteistyöllä pystyttiin vastaamaan kokonaisvaltaisemmin asiakkaan tarpeisiin.

Kuntalähtöisten työllisyyskokeiluiden oppeja

Edellisen hallituskauden kuntalähtöisissä työllisyyskokeiluissa selkiytyi jo aiemmin tehty huomio, että vaikuttava työllisyydenhoito vaatii laajaa yhteistyötä kunnan ja muiden viranomaisten sekä yritysten ja yhteisöjen kesken. Samalla todettiin, että kunta on paikallisella tasolla luonteva yhteistyön rakentaja, koska se vastaa alueensa koko elinvoiman kehittämisestä. Se on konteksti, johon myös työllisyydenhoito kuuluu.

Kuntalähtöiset kokeilut osoittivat myös sen, että toimivallan kokoaminen kuntatasolle parantaa paikallisen yhteistyön ansiosta asiakastyön laatua ja se puolestaan edistää työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuutta. Samalla varmistetaan palveluiden saatavuus.

Uusi hallitusohjelma vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä

Maan hallitus on ohjelmassaan sitoutunut nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin. Tavoite on haastava tilanteessa, jossa työvoiman saatavuus ja yritysten rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet koko maassa.

Uuden hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Työllisyyspalvelujen tuottaminen voidaan myös antaa sopimuspohjalta yhden tai useamman kunnan tehtäväksi. Toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö.

Tältä osin hallitusohjelman viesti on selvä. Kunnan vastuu työllisyyden hoidossa voi lisääntyä roimasti. Mutta mitä ovat ne keinot, joita kunnalla pitäisi olla käytettävissään, jotta työllisyyspalveluiden laatu ja vaikuttavuustavoitteet toteutuvat? Ja mitkä ovat ne konkreettiset välineet, joita valtiovalta kunnille hallitusohjelmansa perusteella antaa?

Etsimme yhdessä vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin Hallintoakatemian järjestämässä Työllisyyspäivässä, joka järjestetään 14.11.2019 Kuntatalolla, Helsingissä. Päivän puheenjohtajana toimii apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta. Päivän aikana kuulemme Kuntaliiton ja eri puolelta Suomea tulevien kaupunkien ja kuntien sekä TE-palveluiden asiantuntijoiden näkemyksiä työllisyyspalveluiden paikallisista ja alueellisista ratkaisuista.

Koulutuspäällikkö, erityisasiantuntija Eija Väätäinen

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This