Nyt on yhteiskunnassa poikkeustila. Euroopan komissio antoi 19.3.2020 tiedonannon, jolla lievennetään EU:n valtiontukisääntöjä koronaepidemian aikana. Tiedonannon perusteella voidaan tukea myöntää yrityksille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin nimenomaan koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Jatkoksi Euroopan komissio antoi 3.4.2020 toisen tiedonannon, jolla laajennettiin valtiontukisääntöjen tilapäisiä joustoja. Kaikista näistä tiedonannoissa tarkoitetuista tukitoimenpiteistä on kuitenkin tehtävä valtiontuki-ilmoitus komissiolle ja niiden käyttöönotto edellyttää komission ennakkohyväksyntää. Ilmoitusvelvollisuus on tukiviranomaisella eli tuen myöntäjällä.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuntien yrityksille myöntämät vuokranalennukset ja muut kuin valtion varoista myönnettävät taloudelliset tuet tulisi ilmoittaa etukäteen komissiolle tai ne tulisi myöntää de minimistukina, jolleivät ne ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukia, jotka ilmoitetaan jälkikäteen.

Valtio on tehnyt päätöksiä taloudellisen tuen antamisesta yrityksille Business Finlandin, ELY- keskusten, Keha-keskuksen sekä Finnveran kautta. Lisäksi tukia kanavoidaan yksinyrittäjille kuntien kautta. Näiden tukien osalta kunta ei ole tuen myöntäjänä. Kyse on valtion tukiviranomaisena myöntämistä tuista, jotka on etukäteen ilmoitettu komissiolle.

Tukiviranomaisen myöntämän tuen ilmoitusvelvollisuus komissiolle ei koske ns. de minimis-tukena myönnettyä tukea. De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksellistä tukea, jota yritys voi saada yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Kun tuki myönnetään de minimistukena on kunnan päätöksessä viitattava tarkasti komission de minimis –asetukseen.

Tästä valtion taloudellisten tukien myöntämisprosessista voi syntyä virheellinen käsitys siitä, että kunnat voivat vapaasti avustaa yksityisiä yrityksiä nyt koronaepidemian aikana ilman, että kyseessä olisi valtiontuki, joka pitää myöntää komission edellyttämien menettelyprosessien mukaan. Yksityiset yritykset voivat sopia keskenään vapaammin erilaisista järjestelyistä ja heidän sopimusvapautensa on laajempaa kuin julkisen sektorin toimijoilla. Ylivoimainen este liittyy pääsääntöisesti tavaran tai palvelun suorituksen viivästymiseen. Ylivoimainen este ei sovellu käytettäväksi kategorisesti perusteena kunnan tekemiin vuokrahyvityspäätöksiin ilman, että tukipäätöksissä huomioidaan myös valtiontukisäännökset.

Kunnat eivät voi ohittaa valtiontukiprosesseja ilman seuraamusriskiä. Jos palveluista suoritetaan maksuja yrityksille ilman, että suorituksia saadaan täysmääräisinä tai jos yrityksille myönnetään vapautuksia vuokramaksuista tai muita erillisiä tukia olisi tuet myönnettävä de minimistukina, niiden olisi kuuluttava ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin tai ne on ilmoitettava etukäteen komissiolle. Virheellisen menettelyn johdosta myönnetty tuki tulkitaan sääntöjenvastaiseksi, kun tuki on otettu käyttöön ilmoittamatta siitä komissiolle. 

Olennaista on, että tuen myöntämistä koskevat päätökset perustellaan kunnassa hallintolain edellyttämällä tavalla. Yritysten tukeminen voi olla myös sallittua, jos kaikki valtiontuen  kriteerit eivät täyty. Jos voitaisiin esimerkiksi ajatella olevan tavanomaista, että kokoluokaltaan kuntaa vastaava yksityinen vuokranantaja antaisi vastaavassa tilanteessa samanlaista tukea, samoilla ehdoilla, ei silloin kyseessä olisi valtiontuki. Tämän ns. markkinataloustoimijaperiaatteen mukainen edellytys ei kuitenkaan toteudu, jos vain jotkut vuokranantajatahot myöntävät esim. lykkäystä vuokranmaksuun. Voihan olla, ettei valtiontukia koskevia kanteluita komissioon juurikaan esitetä nyt koronaepidemian johdosta, mutta riski tästä tulkinnasta koituu tukea saaneille yrityksille. 

Kielletyt valtiontuet eli tuet joita ei ole myönnetty valtiontukimenettelysäännösten mukaan voidaan periä jälkikäteen yrityksiltä kymmenen vuoden ajalta viivästyskorkoineen. Ymmärrettävää on, että kunnat haluavat tukea paikallisia yrityksiä koronaepidemian johdosta. Nämä tuet on kuitenkin myönnettävä huomioiden EU:n valtiontukien menettelysäännökset.

Lakimies, varatuomari Susanna Ijäs, Lakimaa Oy

Lakimies, varatuomari Tanja Mansikka, Kuntien Lakipalvelut 

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This