Veli Merikoski kirjoitti vuonna 1968 (V Merikoski: Hallinto-oikeuden oikeussuojajärjestelmä. Vammala 1968, s 223), että: ”Mitä tulee erityisesti juuri kunnallisvalitukseen, voitaneen sen sanoa olevan alhaaltapäin, kunnan jäsenen taholta kunnan toimielimiin kohdistuvan silmälläpidon oikeudellinen muoto. Sen avulla voi kunnan jäsen tehostaa laillisuuden toteuttamista kunnan toiminnassa.”. Vuodesta -68 erilaiset kuntalaisen osallistumisen oikeudet ja kunnallisdemokratian muut muodot ovat kehittyneet ja lisääntyneet erittäin paljon. Tuskin Suomessa on nykyisin kuntaa, jossa ainoa todellinen valvonnan ja silmälläpidon keino olisi muutoksenhaku ja erityisesti kunnallisvalitus. Kuitenkin tämä vanha(hko) ajatus herättää pohtimaan.

Usein koulutuksissa ja niiden jälkeen syntyy keskustelua siitä, kuinka monimutkainen tai monimutkaiselta tuntuva muutoksenhakujärjestelmä meillä kunnissa on. Toisaalta on kuntalaki ja hallintolaki sääntelemässä kohtuullisen selkeästi muutoksenhaun perustaa, mutta erityislainsäädännön astuessa kuvaan tilanne saattaa monimutkaistua. Lisäksi viime aikoina esimerkiksi päätösten tiedoksianto on herättänyt paljon keskustelua ja epäselvyyttä.

Kun me vielä yritämme kuvata esimerkiksi muutoksenhakuohjeissamme tätä järjestelmää siten, että asianosainenkin sen tyhjentävästi ymmärtäisi, olemme kohtuullisen haastavan tehtävän edessä. Onneksi toki on paljon rutiinia ja toistuvia päätöksiä, mutta aina katvealueella tai uusien asioiden parissa liikkuessamme.

Oikeus hakea tiettyihin päätöksiin muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta on jokaiselle turvattu perusoikeus ja sen edistäminen ja oikeuden ymmärrettävänä pitäminen on tärkeä tehtävä. Meidän on tärkeä pystyä toimimaan hallinnossa niin, että hyvä hallinto toteutuu ja tarvetta muutoksenhaulle ei ole. Mutta meidän on tärkeää pystyä toimimaan hallinnossa myös niin, että kun koetaan tarvetta hakea muualta oikeusturvaa taikka koetaan tarvetta kontrolloida ja valvoa julkista valtaa, me pidämme omat ohjeemme ja oman neuvontamme niin selkeänä, että tämäkin oikeus toteutuu. Esimerkiksi näissä kuvataan hyvin oikein toteutetun prosessin ja ohjeistuksen/ohjauksen merkitystä:

 

Diaarinumero: OKV/239/1/2017
Antopäivä: 6.2.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota velvollisuuteen noudattaa hallintolain määräyksiä valitusosoituksen sisällöstä.

Käräjätuomari ei ollut merkinnyt päätökseen, joka koski oikeudenkäyntimaksua koskevaa oikaisuvaatimusta, eikä sen liitteenä olleeseen valitusosoitukseen tietoa siitä, miten tiedoksisaantipäivä lasketaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain mukaan päätöksessä tai valitusosoituksessa tulee ilmoittaa valitusaika ja se, mistä se lasketaan. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan valitusajan laskemisen selostamisella tarkoitetaan, että tulee ilmoittaa se sääntö, jonka mukaan aika lasketaan. Hallintolaissa säädetään myös menettelystä tiedoksiannossa. Se, minä päivänä tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, vaihtelee käytetyn tiedoksiantotavan mukaan. Tiedoksiantopäivää ei siten voi pitää sillä tavoin itsestään selvänä tai selkeänä, että sen määräytymisen voisi katsoa olevan yleisesti tunnettua. Päätöksen tiedoksi saanut ei voi laskea, milloin valitus on viimeistään jätettävä, ellei hänelle valitusosoituksessa ilmoiteta, miten valitusajan alkamisen osoittava tiedoksiantopäivä määräytyy.

Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei kantelijalle ollut laissa tarkoitetulla tavalla selostettu, mistä valitusajan laskeminen alkaa.

 

Diaarinumero: OKV/1016/1/2017
Antopäivä: 4.10.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan perusturvalautakunnan esittelijän huomiota siihen, ettei tällä ollut toimivaltaa oman tarkoituksenmukaisuusharkintansa perusteella jättää viemättä lautakunnan käsiteltäväksi sille kuuluvaa vaatimusta.

Esittelijä ei ollut vienyt kantelijan viranhaltijan toimeentulotukipäätöksestä tekemää oikaisuvaatimusta lautakunnan käsiteltäväksi, koska hän katsoi lautakunnan jo käsitelleen vaatimuksessa esitettyjä seikkoja aikaisemman oikaisuvaatimuksen perusteella. Kantelussa oli kyse ajasta ennen perustoimeentulotuen siirtymistä Kelan ratkaistavaksi.

 

Diaarinumero: OKV/86/1/2017
Antopäivä: 4.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslakia ja käyttää asiallista kieltä.

Kantelija oli pyytänyt kaupungin pysäköinninvalvonnalta asiansa ”diaarion-päiväkirjan-tapahtumaluettelon”. Saadun selvityksen mukaan pysäköinninvalvonta ei pidä diaariota oikaisuvaatimusasioihin liittyen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että julkisuuslaissa säädetty menettely ja oikeus saada asiakirjapyyntöön muutoksenhakukelpoinen päätös soveltuu myös tilanteissa, joissa viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa. Näin ainakin silloin, kun pyydetyn asiakirjan olemassaoloa ei voida pitää poissuljettuna.

Kantelijalle oli lisäksi lähetetty vahingossa viranomaisen sisäiseksi tarkoitettu sähköpostiviesti, jossa käytettyä ilmaisua ei voitu apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan pitää asiallisena. Asiallisen kielenkäytön vaatimus koskee kaikkea viranomaistoimintaa, myös virkamiesten välistä kirjeenvaihtoa asiakkaan asiassa.

 

Ilmoittaudu mukaan Hallintoakatemian loppuvuoden muutoksenhaku-koulutuksiin:

Muutoksenhaku sosiaalitoimessa 4.12.2018 klo 9:00-11:00

Muutoksenhaku teknisellä toimialalla 4.12.2018 klo 11:30-13:30

Tuuli Tarukannel on FacebookTuuli Tarukannel on LinkedinTuuli Tarukannel on Youtube
Tuuli Tarukannel
ErityisasiantuntijaHallintoakatemia
Olen kuntia eri puolilla maata ja erilaisissa tehtävissä katsonut HTM. Kiinnostuksen kohteinani on kaikki kuntiin ja hallintoon liittyvä. En ole törmännyt ongelmaan, joka ei ratkeaisi lukemalla Harjula-Prättälää tai juoksemalla.

Pin It on Pinterest

Share This