Saako näin sanoa? Muutoksenhaku voi olla peikko, mutta kyllä se on myös sivistyneen oikeusvaltion keskeinen kulmakivi. Käytännön toimijalle muutoksenhaku kuitenkin synnyttää tilanteen, että hyvä ja hyvin tehty päätös pahimmillaan hidastuu tai lykkääntyy kokonaan muutoksenhaun vuoksi. Tai ettei meille uskalleta hakea töihin tai osallistua kilpailuun muutoksenhaun ”pelossa”. Mutta tässäkin pätee ajatus; entäpä, jos muutoksenhakumahdollisuutta ei olisi ja jossakin tehtäisiin räikeästi vääriä päätöksiä? Oltaisiinko me enää yksi hyvän hallinnon mallimaista?

Voiko muutoksenhakukynnykseen siis vaikuttaa? Meillä on paljonkin keinoja tarjota asiakkaalle etukäteistä oikeussuojaa. Eli niin hyvää oikeussuojaa, että muutoksenhaun tarvetta ei ole. Etukäteen oikeusturva toteutuu esimerkiksi silloin, kun hallinto on organisoitu hyvin,hallinto on avointa, joustavaa, palvelevaa ja asiakkaan näkökulman ymmärtävää. Esimerkiksi hyvä hallinto, kuuleminen, päätöksen perusteleminen ja itseoikaisu sekä julkisuusperiaate toteuttavat hyvää hallintoa.

Hallinto ja hallinnossa toimiminen on kuitenkin inhimillistä toimintaa siinä, missä mikä muukin ammatti ja toiminta. Eli kaikesta huolellisuudesta ja ponnisteluista huolimatta virheitä sattuu. Joskus laintulkinta voi olla epäselvää tai erilaista, valmisteluaineisto saattaa olla puutteellista ja yhtenä kokonaisuutena meillä on luottamushenkilöiden tekemät päätökset, jotka saattavat syntyä kompromissina esimerkiksi kokoustilanteessa. Siksi meillä on oltava käytössä myös jälkikäteiset oikeusturvakeinot, kuten esimerkiksi viranomaisen itseoikaisu,oikaisuvaatimusmenettely sekä kunnallisvalitukset / hallintovalitukset hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Miten siis välttää muutoksenhakupeikkoa? Huolehtia, että hallinto on hyvää, huolehtia, että päätökset on valmisteltu, kirjoitettu sekä perusteltu hyvin ja asiakkaalla on ymmärrys miksi päätöksen lopputulokseen on päädytty, huolehtia toimielinpäätösten laillisuuden valvonnasta sekä virheiden sattuessa käyttää itse omia hallintolain mahdollistamia itseoikaisukeinoja, jolloin asia voidaan korjata omassa päätöksenteossa. Sanotaan siis näin, että meillä on etukäteenkin monia keinoja huolehtia päätöksenteon kaaren päätymisestä häiriöttömään täytäntöönpanoon. Siitä huolimatta on hyvä, että meillä on myös aika ajoin mahdollisuus saada päätöksemme neutraalin ulkopuolisen tahon arviointiin. Monestihan kuntien päätöksen eivät muutu tuomioistuimissa eli sekin on meille tärkeä tilasto ja viesti.

Presidentti Pekka Vihervuori aloitti juhlapuheensa KHO:n 100 v juhlaseminaarissa: 31.8.2018: ” Arvoisat kuulijat, satakunta vuotta sitten Suomessa odotettiin monia asioita – itsenäisyyttä, rauhallisia oloja, järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja talouden elpymistä, ja ehkä keskinäistä luottamustakin, vaikka yksilötasolla näkemyksissä toki oli vaihtelevia painotuksia. Mutta mikä oli pohjimmiltaan yhteistä kaikille näille toiveille ja odotuksille, tai ainakin kaiken tämän tärkeä perusedellytys? Vastaisin tähän: oikeusvaltio, lainalainen hallinto sekä toimeenpanevasta vallasta riippumaton oikeuslaitos.” (Lähde: https://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/presidenttipekkavihervuorenpuheita/korkeimmanhallinto-oikeudensatavuotisjuhlaseminaari.html)

Voisiko tämän enää paremmin sanoa?

Jos muutoksenhaku pohdituttaa, niin meillä on pikapuoliin aiheesta muun muassa seuraavat koulutukset:

 

Tuuli Tarukannel, erityisasiantuntija / Halintoakatemia

 

Hallintoakatemia
Asiasanat:

Pin It on Pinterest

Share This