Nettijulkisuus puhuttaa sekä hyvässä että pahassa. Vaikka sinällään tietojen, uutisten, tiedotteiden, listojen ja pöytäkirjojen julkaisu on suurimmalle osalle kunnista jo tuttua rutiinia, eivät tulkinnat edelleenkään ole kaikin puolin selviä ja yksiselitteisiä. Se, joka viimeisenä tekee tulkinnan julkaistavista tiedoista, saa edelleenkin pahimmillaan jännittää, menikö siinä kaikki oikein.

Kun puhutaan ”tiedottamisintressistä”, meitä ohjaavat monet eri tulkinnat ja periaatteet. Selvää on yleensä se, mikä on selvästi salassapidettävää taikka arkaluontoista tietoa, jota ei julkaista missään olosuhteissa. Sen sijaan, kuinka tulkitsen tiedottamisintressiä ja ns. pakollisten tietojen, päätösten, pöytäkirjojen ja liitteiden lisäksi muita tietoja ja asioita. Teknisellä toimialalla moni päätöksistä ja asioista sisältää hyvinkin paljon henkilötietoja ja osin salassapidettäviä tietoja taikka ylipäänsä sellaisia tietoja, joita ei esimerkiksi henkilöön liittyvistä turvallisuussyistä tulisi julkaista. Joku vitsaili eräässä koulutuksessa julkaisevansa jatkossa pelkän mustatun listan asioista. Ymmärrän kyllä, että joskus voi tuntua jopa siltä tässä tulkintakysymysten paineessa. Mutta tiedottamisintressi ja tiedottamiseen liittyvät seikat ovat saaneet ja saavat yhä enemmän merkitystä hallinnon koko ajan avautuessa enemmän. Avoimuudella on todettu olevan myös monia positiivisia vaikutuksia, kuten lisää luottamusta kunnan päätöksentekoa ja toimintaa kohtaan. Teknisellä toimialalla toki avoimuus on jo nyt suurta.

Tiedottamisintressiä on punnittu esimerkiksi seuraavasti ja vaikka tapaukset ovatkin osin vanhan kuntalain ajoilta, niin tiedottamisintressin punnintaan nämä sinällään sopivat:

– OKV/231/1/2017 19.12.2017: Apulaisoikeuskansleri saattoi kaupunginhallituksen tietoon näkemyksensä, että verkkosivuilla julkaistavien esityslistojen salassa pidettäviin asiakohtiin tulisi merkitä kuvaus käsiteltävästä asiasta tai vähintään lainkohta, johon salassapito perustuu.

Kaupungin verkkosivuilla julkaistussa kaupunginhallituksen esityslistassa oli kahteen asiakohtaan merkitty pelkästään, ettei asia ollut julkinen. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaupungin päätös siitä, että asiakohdat ovat salassa pidettäviä, ei ollut lainvastainen eikä ylittänyt kaupungin harkintavallan rajoja. Sen sijaan ei ollut perusteltua, että salaisina käsiteltyjen asioiden aiheita ei ollut yksilöity millään tavoin. Kaupunki korjasi osin menettelyään jo kantelun vireilläolon aikana.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan aiheiden yksilöiminen olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman, että salassapidon taustalla olevat intressit vaarantuvat. Apulaisoikeuskansleri totesi, että asiasisältöä tulisi pyrkiä kuvaamaan siten, että yleisöllä on otsikon perusteella mahdollisuus pyytää asiasta lisätietoa. Joissakin tapauksissa asian valmistelun turvaaminen voi edellyttää, ettei asiaa julkisteta ennen sen käsittelyä toimielimessä. Tällaisissakin tapauksissa otsikko on usein mahdollista muotoilla siten, ettei valmistelun vaarantavia tai muutoin salassa pidettäviä tietoja paljasteta. Mikäli asia on julkisuuslain mukaan kokonaan salassa pidettävä tai siitä ei muulla perusteella ole mahdollista antaa lainkaan tietoja ainakaan ennen toimielimessä käsittelyä, tulisi sovellettavan lainkohdan tällöinkin ilmetä asiakohdasta.

– OKV/727/1/2016: Kunnan verkkosivuilla oli julkaistu kunnanhallituksen esityslistoja, pöytäkirjoja ja niiden liitteitä, joista kävi ilmi YT-neuvottelujen seurauksena irtisanotun kunnan työntekijän nimi ja virka-asema sekä varsin yksityiskohtaisia tietoja tämän viranhoitoon ja irtisanomiseen liittyvistä seikoista. Kunta perusteli avointa verkkotiedottamistaan YT-neuvottelujen ja niiden perusteella tehtävien päätösten merkittävyydellä palvelujen järjestämisen kannalta ja katsoi käyttäneensä sille kuuluvaa harkintavaltaa.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kunnan tulee tiedottaa yleisöä kiinnostavasta ja tärkeästä asiasta riittävästi, tehokkaasti ja avoimesti, mutta sen tulee samalla turvata yksittäisen viranhaltijan yksityisyyden suoja.

– OKV/312/1/2017 29.6.2017: Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan tietoon näkemyksensä, ettei valvonta-asian julkisessa ratkaisuselosteessa olisi tullut ilmaista turvakiellon kohteena olevaa tietoa.

Asianajajan menettelyä koskevassa valvontalautakunnan päätöksessä ja siitä laaditussa julkisessa ratkaisuselosteessa oli mainittu asianajajan lapsen kotikunta. Valvontalautakunnan päätös liittyi asianajajan ja hänen entisen puolisonsa alaikäisen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeviin riitaisuuksiin. Entinen puoliso oli toimittanut lautakunnalle tiedoksi maistraatin ilmoituksen turvakieltopäätöksestä, jolla hänen ja lapsen yhteystiedot oli määrätty salassa pidettäviksi. Lapsen kotikunta oli mainittu aiemmin asiaan liittyneessä käräjäoikeuden julkisessa päätöksessä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että valvontalautakunnalle tiedoksi toimitettua ilmoitusta turvakieltopäätöksestä oli pidettävä julkisuuslaissa tarkoitettuna tiedon salassapitopyyntönä. Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön asuinpaikasta, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja jos hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan valvonta-asioiden julkiset ratkaisuselosteet on laadittava siten, että niistä ei ilmene salassa pidettäviä tietoja.

– OKV/462/1/2006: Maakunnan hallituksen kotisivuilla internetissä oli välitetty eläkkeitä koskeneen päätösluettelon yhteydessä tietoja, jotka olivat yleisten asiakirjojen julkisuutta koskevan maakuntalain mukaan salassa pidettäviä. Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan ainakin työkyvyttömyyseläkettä koskevan tiedon voitiin katsoa liittyvän terveyden- ja sairaanhoitoon, ja sisältävän sellaista tietoa henkilön yksityisistä olosuhteista, että tiedon antaminen voisi olla vahingollinen, aiheuttaa kärsimystä tai olla epämieluisa kyseessä olevalle henkilölle tai hänen omaiselleen. Lisäksi eläkepäätösten yhteydessä olleiden henkilöiden nimien välittäminen internetissä ei ollut yleisten asiakirjojen julkisuutta koskevassa maakuntalaissa säädetyn hyvän rekisteröintitavan mukaista, vaan näin menettelemällä oli loukattu näiden henkilöiden yksityisyyttä.

Kun pohditaan, onko tiedon netissä julkaiseminen tarpeellista, mitä tulee ottaa huomioon? Miten ohjeistaa niin, että ”kaikilla” sama tieto asian merkityksestä (valmistelija/julkaisija)? Mitä tulkintoja / linjauksia eri kunnissa on?

Näitä ja muitakin aiheeseen liittyviä kysymyksiä pohditaan muun muassa seuraavissa syksyn koulutuksissa:

Lisää aiheesta

Miltä luottamuksensuoja meitä suojaa? Ihmisillä on erilaisia harrastuksia. Yksi omistani on miettiä eri laeista suosikkipykäliäni (tiedän, hanki elämä -> mutta hetkinen, tämä on mun elämää...
Tietosuojaelämän kevät Tänä keväänä on aika laittaa kunta valmiiksi uutta tietosuoja-asetusta varten! EU:n uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa kunnan hallintotyöhön merkittä...
Itsehallinto = itseisarvo? Joskus en olisi uskonut, että ikinä voin sanoa näin, mutta en täysin ymmärrä miten tämmöinen ratkaisu on voitu tehdä kuntien itsehallinnon kustannukse...
Häiriötilanteissa yksi asia on tärkeämpi kuin valm... Erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen ja valmiussuunnittelu on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kaikkien muiden tehtävien, yleensä aina kiireel...
Tuuli Tarukannel on FacebookTuuli Tarukannel on LinkedinTuuli Tarukannel on Youtube
Tuuli Tarukannel
ErityisasiantuntijaHallintoakatemia
Olen kuntia eri puolilla maata ja erilaisissa tehtävissä katsonut HTM. Kiinnostuksen kohteinani on kaikki kuntiin ja hallintoon liittyvä. En ole törmännyt ongelmaan, joka ei ratkeaisi lukemalla Harjula-Prättälää tai juoksemalla.
Asiasanat: , , , ,

Pin It on Pinterest

Share This