Emme ole vielä tavanneet kuntaa, jossa ei olisi puhuttu siitä, miten tärkeää on nuorten hyvinvointi, omaan kuntaan syntyvä kotiseuturakkaus ja nuorten äänten kuuluminen ja osallistuminen. Nämähän ovatkin aivan keskeisiä kysymyksiä, mikäli haluamme turvata uskon yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja arvostuksen erinäköisiä ja -kokoisia kuntia kohtaan. Olemme kouluttaneet kuluneen vuoden aikana useita nuorisovaltuustoja kuntahallinnosta. Näissä kohtaamisissa (livenä ja etänä) on tullut sellainen tunne, että onko tässä jokin kohtaanto-ongelma vielä olemassa? Toisaalla meillä on käsitys ja voisimme tiedoksikin sanoa, että nuorten mielipiteille ja näkemyksille annetaan kunnallisessa päätöksenteossa arvo, tai ainakin ne halutaan kuulla ja huomioida. Mutta nuorisovaltuutetuilla saattaa olla epävarma olo, mitä heiltä odotetaan ja toivotaan ja millainen arvo heidän osallistumiselleen annetaan. Nuorisovaltuustojen tullessa pakollisiksi, ei nuorisovaltuustoja edelleenkään löytynyt jokaisesta kunnasta. Osassa kuntia viivästyminen selittyi sillä, että nuorisovaltuustoon ei ollut ilmoittautunut innokkaita nuoria ehdokkaiksi. Toisissa kunnissa nuorisovaltuusto oli perustettu, mutta syystä tai toisesta sivusta katsojan silmin on näyttänyt siltä, että perustaminen on tehty vain pakon sanelemana. Nuorisovaltuustoille ei välttämättä olla annettu vaikkapa läsnäolo-oikeutta lautakuntien kokouksiin, puhumattakaan puheoikeudesta. Mitkä tällöin ovat nuorisovaltuutettujen tosiasialliset vaikuttamismahdollisuudet? 

Mitä erityistä nuorisovaltuustossa?

Nuorisovaltuusto on mielestämme arvokas vaikuttamistoimielin siinäkin mielessä, että sen kautta annetaan ääni niille, joilla ei siihen vielä äänioikeuden puuttumisen vuoksi ole mahdollisuutta luottamushenkilöhallinnon kautta. Eli poikkeaa tässä tapauksessa esimerkiksi vanhusneuvostosta. Useimmiten luottamushenkilöhallinnon ikäjakauma on myös sellainen, että esimerkiksi 80-vuotiaita kuntalaisia lähimmän 20 vuoden ikähaarukalla on enemmän edustajia lautakunnissa, valtuustoissa ja hallituksessa kuin esimerkiksi 13-vuotiaita, 7.-luokkalaisia nuoria, eli alle 33-vuotiaita. 

Mitä nuorisovaltuusto voisi parhaimmillaan antaa kunnalle?

Tavattuamme jo monia nuvalaisia, voimme vain vakuuttaa, että näissäkin ryhmissä on melkoinen joukko hienoja ajatuksia, kokemuksia, hyvää ihmettelyä, arjen tuntemista, ympäristötietoutta, tulevaisuuden visioita ja ehkä jotain sellaista, mikä meille varttuneemmille voisi olla arkipäivää vasta seitsemän vuoden päästä. Eli parhaimmillaan nuvalaiset tarjoavat hyppyä lähitulevaisuuteen, kuvaa kuntamme nuoren arjen kipukohdista ja iloista, imagosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, viestintämme onnistumisesta ja hallinnon kuvasta. Nuvalaisilla on usein edustus lautakunnissa ja valtuustossa, edistyneemmissä kunnissa myös kunnanhallituksessa. Luulemme, että nuorella edustajalla olisi myös kehittämisajatuksia poliittiseen keskustelu- ja kokouskulttuuriin. Aktiiviset nuoret ja luottamuksellinen vuorovaikutus kuntahallinnon kanssa sitouttaa kotikuntaan, innostaa osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä tuottaa monipuolisempiin näkökulmiin pohjautuvia päätöksiä ja tekoja.  

Mikä estää nuorisovaltuutettujen todellista osallistumista?

Meillä on hieno rakenne vaikuttamista varten olemassa ja kunnissa aito halu kuulla nuoria ja ottaa heitä mukaan päätöksentekoon. Pelkkä mahdollistaminen ei kuitenkaan takaa, että jotakin tapahtuu. Kuinka monella meistä onkaan se hulavanne mahdollistamassa keskivartalon lihasten vahvistamisen? Ei riitä takaamaan toimintaa. Tarvitsemme tietoa, mitä, milloin ja miksi? Mitä minulta odotetaan? Mitä voin tehdä, mitä taas en? Onko tekemiselläni vaikutusta? Kannustetaanko minua vai jääkö minulle epäselväksi oliko tekemiseni toivottua? Ja kun käsitys odotuksista, tavoitteista ja tavoista on selkeä, tarvitsemme vielä palautetta, että juuri noin, jatka samaan malliin. Näin muodostuvat käytännöt, joiden pohjalta on helppo toimia ja alkaa tuottaa jotakin uutta. Nuorisovaltuustojen ohjaajilla saattaa olla vedettävänään varsinainen kivireki tai niin aktiivinen porukka, että pidätteleminen on pääasiallinen tehtävä. Tai kaikkea siltä väliltä. Kuten yleensäkin erilaisten ryhmien kohdalla asia on. Ohjaajankin työ on ryhmistä riippumatta menestyksekkäämpää, jos käsitys rakenteista ja käytänteistä on kaikille yhteinen ja vuorovaikutus nuvan ja hallinnon välillä on toimivaa. Tämä ei vaadi suuria ponnisteluja, huomioimista enemmänkin. Se voi näkyä esimerkiksi siinä, että lautakunnan pj on soittanut nuvan edustajalle etukäteen, että tuohon kohtaan toivoisin kommentteja juuri sinulta. Voitko kysyä, kerätä tai miettiä muutaman kaverisi kanssa? Jos sen sijaan kokouksessa kysymys esitetään yllättäen, niin kuinka moni meistä on äkillisessä tilanteessa sukkela vastaamaan mitään järkevää? 

Nuoria kuullaan, mutta kuunnellaanko heitä?

Olemme olleet mukana erikokoisten kuntien kumppanina uusien kuntastrategioiden laadinnassa. Lähes poikkeuksetta keskustelunaiheeksi on noussut huoli siitä, miten nuoret saadaan palaamaan takaisin kotipaikkakunnalle opiskelujen jälkeen. Samaan aikaan olemme kuulleet nuorisovaltuutetuilta, kuinka heidän yhteydenottonsa on kuitattu olankohautuksella, tapaamispyyntöön ei ole vastattu, tai jos on, niin tapaaminen on peruttu viime tingassa. Millaisen signaalin tämä antaa nuorille, jotka ovat hakeutuneet nuorisovaltuutetuiksi, jotta he voisivat ajaa oman kuntansa nuorten asioita, jotta nuoret viihtyisivät kotipaikkakunnallaan nyt ja tulevaisuudessa? Nämä nuorena luodut mielikuvat ovat niitä asioita, joiden perusteella nuori palaa kotipaikkakunnalleen, mahdollisesti myös kasvattamaan omat lapsensa, jotta he voivat kokea samanlaisen nuoruuden. Kuka haluaisi kasvattaa lapsensa ympäristössä, jossa ei itse ole kokenut nuorena tulleensa kuulluksi tai kunnioitetuksi? Me kaikki haluamme vain äänemme kuuluviin. Nyt tulisi ymmärtää, että tämän päivän nuorisovaltuustoikäiset nuoret ovat niitä tulevia nuoria aikuisia, joiden perään kunnissa haikaillaan muutaman vuoden päästä. Onneksi olemme koulutuksessa saaneet myös paljon positiivisia kommentteja siitä, kuinka jotkut viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat olleet hyvin myötämielisiä nuorisovaltuutettuja kohtaan. Toivottavasti tämä kulttuuri leviää. 

Pirjo Ala-Hemmilä ja Henri Yli-Salomäki (Hieno selfie: 15 otosta ja tämä niistä paras)

Toteutamme tilauskoulutusta kuntien nuorisovaltuutetuille kuntahallinnosta ja osallistamisesta

ja verkkokurssin  

Lisäksi mukava tapa varmistaa yhteinen ymmärrys kuntahallinnosta ja vaikuttamisesta kunnassa on webinaari, josta on saatavissa livekoulutusten lisäksi ajankohdasta riippumaton tallenne. Kouluttaja tarvitsee kolme läppäriä ja lehmätoffeeta. Osallistujille riittää yksi. Ei lehmätoffee. 

 

Pilkku 040 752 9719 tai Henri 040 528 7109

pirjo.ala-hemmila@hallintoakatemia.fi

henri.yli-salomaki@hallintoakatemia.fi

 

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This