Ylivieskan kaupungin uutta strategiaa lähdetiin innolla rakentamaan viime syksynä. Strategian uusimiselle oli otollinen aika, olin juuri aloittanut kaupunginjohtajan tehtävässä ja kaupungissa oli keskusteltu jo etukäteen, että uuden strategian aika on, kun uusi johtaja astuu saappaisiinsa. Itse olen kokenut, että hetki oli hyvä; uuden henkilön vaihtuessa voi linjata asioita uudella tavalla ja prosessi itsessään oli erinomainen väylä tutustua ja perehtyä kaupungin asioihin, päättäjiin ja kuntalaisiin. Työskentelyn edetessä näkyviin tulivat hienosti kaupungin vahvat asiat, mutta myös kipupisteet ja haasteet, jonkin verran myös historiaa. Koko organisaatio oli valmis strategiseen työskentelyyn. Toki eri sidosryhmien toiveita kuullessa ja taloudelliset raamit hyvin tiedostaessa oli joskus tunne, että uudet saappaat ovat aika isot.

Koko strategiatyön punaisena lankana oli kuntalaisten ja sidosryhmien osallistaminen ja osallistuminen. Erityisen tärkeänä koin, että valtuutetut olivat hyvin sitoutuneita strategiatyöhön. Vaikka osallistaminen on tärkeää, niin joskus kuntaelämässä tuntuu unohtuvan myös se, että valtuutetut ovat kuntalaisten keskuudestaan valitsemia edustajia ja edustavat kuntalaisia ja heidän mielipiteitään. Strategian laatiminen lähti liikenteeseen kuntalais- ja yrittäjäkyselyllä. Kyselyn sai täyttää joko verkossa tai paperilla kirjastossa. Vastauksia saimme hyvin, mielenkiintoisinta ja antoisinta olivat vapaan sanan palautteet, jossa saimme aivan konkreettisia asioita työstettäväksemme. Valtuuston kanssa kokoonnuimme valtuustoseminaariin heti kyselyjen vastaukset saatuamme.

Strategiatyötä ohjasi Uusi Ylivieska –työryhmä, johon kuuluvat sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajistot. Paikallislehdet julkaisivat koko strategian valmistelun ajan #UusiYlivieska –blogisarjaa, johon työryhmän jäsenet ja viranhaltijat vuorotellen kirjoittivat strategian aiheisiin liittyviä blogitekstejä. Oli hienoa huomata, miten monta näkökulmaa asiaan voikaan olla, ja aivan mahtavaa, miten kaikki lähtivät mukaan kirjoittamaan ajatuksiaan. Tämän blogin otsikko on varastettu meidän kehitysyhtiön toimitusjohtajan blogista, muita aiheita olivat muun muassa ”Toteutusta vaille valmis” ja ”Kaupunkilaiva etenee määrätietoisesti”.

Sidosryhmistä erityisen aktiivisesti strategian valmistelutyöhön osallistui paikallisen yrittäjäyhdistyksen väki. Tapasimme säännönmukaisesti koko työn ajan ja strategian valmistuttua sovimme myös, että tapaamme jatkossakin seurataksemme tavoitteiden toteutumista. Ylivieskan työpaikkamäärän kasvu hakee vertaistaan ja strategiassa asetimme vieläkin kunnianhimoisemmat tavoitteet tulevalle kasvulle. Tätä kaupunki ei tee, eikä pysty tekemään yksin, vaan yrityksissähän ne työpaikat ovat. Erityinen kiitos yrittäjäyhdistykselle tuesta ja yhteistyöstä, ehkä emme olisi uskaltaneet olla niin rohkeita tavoitteissamme ilman teitä.

Henkilöstön kanssa työstimme strategiaa esimiehille suunnatussa työpajassa. Henkilöstön työpajan parasta antia oli mielestäni se, että tässä vaiheessa strategialuonnokseen hioutui hyvin sävyeroja sen suhteen, mikä on pääasiallinen asiakasryhmä kussakin kaupungin toiminnossa ja mitä erityispiirteitä kunkin asiakasryhmän palveluissa tulee olla. Kaikki eivät löydä tietoa verkosta. Perheet eivät välttämättä pysty asioimaan päivähoitotoimistossa työaikana. Loma-aikanakin tulee päästä liikkumaan. Tässä esimerkkejä vain muutamia mainitakseni.

Kuntalaisille oli järjestetty lisäksi työpaja kaupungintalolla siinä vaiheessa, kun strategian päälinjoja oli näkyvissä. Keskustelu oli rakentavaa ja hedelmällistä, mutta enemmänkin olisi keskustelijoita mahtunut valtuustosaliin. Vuodenvaihteen jälkeen kuntalaiset saivat äänestää uuden strategian visiosta. Äänestykseen valikoituneet visiovaihtoehdot olivat ”Ylivieska – Ihmeiden kaupunki” ja ”Kasvun paikka”. Äänestää sai äänestyslipulla helmikuussa Ylivieskassa pidettävillä Rakenna – Sisusta – Asu –messuilla ja kaupungin www-sivuilla. Päiväkodin väki oli kuvittanut visiovaihtoehtoja, kasvun osalta viesti oli selkeä, se tarkoittaa, että väkeä on. Mielenkiintoista oli messuilla kohdata ihmisiä ja keskustella asiasta. Näppituntuma on, että ulkopaikkakuntalaisista suurin osa oli ihmeiden kannalla, ylivieskalaiset kannattivat kasvua. Jonkun kommentin muistankin: ”Mitä ihmettä täällä nyt on?”. Ihmettä on ihan kerrakseen, väkiluku on kasvanut lähestulkoon koko 2000-luvun ajan, kun se muualla vastaavankokoisissa kunnissa on laskenut. Herää kysymys, emmekö itse huomaa ja osaa arvostaa kaikkea sitä erinomaista, mitä meillä on. Ulkopuolinen strategiaprosessin vetäjä oli tässä asiassa kultaakin arvokkaampi, joskus on helpompi nähdä kaukaa lähelle. Loppujen lopuksi uuden strategian visioksi hioutui ”Ylivieska – kasvun kaupunki”. Kasvu sanana esiintyy toki muillakin kunnilla, mutta meillä on tähän faktaa olemassa. Tavoittelemme korkealle, mutta turvallisesti maasta ponnistaen.

Todella ylpeä olen siitä, että strategiatyössä meillä oli rohkeutta tehdä valintoja. Monissa yhteyksissä keskustelimme, että emme halua tehdä strategiaa, missä on kaikkea kaikille. Täytyy tietää, mitä tavoittelee, jotta voi saada sen. Osumatarkkuus paranee, kun valitsee kohteen. Käytimme jopa hetken sen pohdintaan, mitä Ylivieska ei ole. On esimerkiksi tietoinen valinta, että yhtenä toimenpiteenä lukee: ”Järjestämme monipuolista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille”, toimenpiteenä ei lue, että järjestämme monipuolista toimintaa kaikille. Kaupunki toimii lakien ja asetusten mukaisesti kunnan toimialalla, tämä takaa sen, että toiminnan on oltava yhdenvertaista ja tasapuolista kaikkien ryhmien näkökulmasta. Strategian linjaus kuitenkin merkitsee, tai ainakin sen tulisi merkitä tiettyjen panosten kohdentamista valittuun painopisteeseen. Lasten ja nuorten sekä perheiden pahoinvointi on ollut nähtävissä sote-palveluissa erityisesti lastensuojelumenojen jyrkkänä nousuna. Tähän haluamme vaikuttaa, muun muassa siksi strategiassa on kohdennettu kirjaus.

On hyvä kysymys, mitä tekisin toisin, jos nyt ryhtyisin samaan strategiatyöhön. Mitä opittavaa prosessista on? Ehkä vielä enemmän kuljettaisin mukana isoja, jopa globaaleja kysymyksiä, jotka vaikuttavat meillekin väistämättä. Aika kehitystyön tekemiselle kaiken arjen keskellä, on aina haasteellista löytää. Jossain vaiheessa mietin, olemmeko varmasti käsitelleet kaikkia taustatietoja realistisesti? Maamme väkiluku kasvaisi aika tavalla, jos kaikkien Suomen kuntien väkiluvut kehittyisivät kuntastrategioiden mukaisesti. Toisaalta Ylivieskan väkiluvun kehitys ei ole pelkästään meidän haavemaailmaamme, vaan ihan Tilastokeskuksen ennusteesta. Viisautta on myös tehdä se ennemmin, minkä tietää tulevaisuudessa tulevan eteen joka tapauksessa, kuten uuden koulun rakentamisen.

Strategian hyväksymisen jälkeen on käynnistynyt viestinnän ja brändin uudistaminen strategian linjausten mukaisesti. On myös käyty paljon keskustelua siitä, miten saamme strategian osaksi arkea. Käsiteltävänä on esimerkiksi aloite, jossa ehdotetaan, että jokaisessa toimielimessä päätettävänä olevassa asiassa otettaisiin esittelytekstissä kantaa, millä tavalla päätettävä asia suhtautuu strategian linjauksiin. Mielestäni tämä on kannatettava asia. Ehkä jonkinmoinen rajaus pitää tehdä sen suhteen, minkä kokoinen asia on kyseessä. Toisaalta, ei niin pientä tai rutiininomaista asiaa pitäisi ollakaan, ettei se mahtuisi strategian raamiin. Strategiaa on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa, ja pyydetty esimiehiä pohtimaan työntekijöiden kanssa, mitä strategian tavoitteet ja toimenpiteet juuri heillä tarkoittaisivat. Toimenpideohjelmista on valmistunut työllisyysohjelma ja elinkeinoyhtiö valmistelee omaa strategiaansa kaupungin tavoitteiden pohjalta. Tehtävää on paljon.

Hallintoakatemialle haluan lausua kiitokset yhteistyöstä strategiaprosessissa. Ja kiitokset eivät tule vain minun suustani, palaute koko organisaatiosta oli pelkästään positiivista. Oli erittäin virkistävää tehdä työtä kanssanne ja kuulla näkemyksiänne sekä kokemuksianne muista kunnista.

 

Kirjoittaja on Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.

 

 

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This