Jääkö neuvottelumenettely EU-hankinnoissa lain kuolleeksi kirjaimeksi lakiuudistuksen jälkeen?

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen hankintalakiuudistuksen yhteydessä neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ja kulku EU-hankinnassa muuttuivat.  Neuvottelumenettelyn prosessi on uuden lain myötä EU-hankinnassa entistä etupainotteisempi, sillä lain mukaan vähimmäisvaatimuksista ja tarjousten vertailuperusteista ei saa neuvotella.  Vanhan hankintalain aikana neuvottelumenettelyä pidettiin hankintayksiköille joustavana ostamisen menettelynä. Uuden hankintalain myötä neuvottelumenettely on palannut seurapelitermein lähtöruutuun. Hankintayksiköt kysyvätkin usein, kannattaako neuvottelumenettelyä enää lainkaan käyttää.

Hankintaprosessin muututtua etupainotteiseksi hankintayksikön tulee kiinnittää erityistä huomiota hankinnan huolelliseen valmisteluun, koska neuvottelujen käymistä on rajoitettu.  Kaikkien tarjoajien on täytettävä asiakirjoissa asetetut vähimmäisvaatimukset ja esitettyjen tietojen on oltava riittävän täsmällisiä, jotta toimittajat voivat arvioida hankinnan luonnetta ja laajuutta ja päättää, jättävätkö ne osallistumishakemuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että hankintayksiköiden tulee suunnitella hyvin, mitä ostetaan sekä tutkia markkinoita ennen tarjouspyynnön julkaisemista. Muutoksen seurauksena tietopyyntömenettely nousee merkittäväksi tekijäksi käytettäessa neuvottelumenettelyä. Tietopyyntömenettelystä on hankintayksiköille jatkossa yhä suurempaa hyötyä erityisesti neuvottelumenettelyn lain mukaisen kulun varmistamiseksi.

Kuitenkaan neuvottelumenettelyn uudet rajoitukset eivät tarkoita sitä, että neuvotteluissa täytyy jatkossa istua tuppisuuna; neuvottelujen kuluessa hankintayksikkö voi edelleen neuvotella hankinnan kohteesta, kunhan neuvottelujen kohteena eivät ole vähimmäisvaatimukset tai vertailuperusteet. Hankintayksikkö voi näissä rajoissa myös muuttaa tarjouspyyntöä neuvottelujen perusteella ja menettelyn aikana myös pyytää tarjoajilta uusia neuvottelujen perusteella mukautettuja tarjouksia. Tämä antaa kilpaileville yrityksille mahdollisuuden tuoda esiin omia luovia ideoitaan neuvotteluissa ja näin mahdollistaa laadukkaiden ratkaisujen löytämisen menettelyn avulla.

Kun pohditaan, missä tilanteessa neuvottelumenettely kannattaa jatkossa valita hankintamenettelyksi tai kannattaako sitä ylipäänsä enää käyttää, on kuitenkin muistettava, että neuvottelumenettely aiemman lain mukaisessa muodossaan on edelleen käytettävissä kansallisissa hankinnoissa. EU-hankinnoissakin neuvottelumenettelyä kannattaa edelleen käyttää silloin, kun hankinnan kohde edellyttää mukauttamista tai suunnittelua hankintayksikön tarpeisiin. Neuvottelumenettelyyn siirtyminen on myös edelleen mahdollinen, jos edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei saada soveltuvia tarjouksia. Neuvottelumenettely on siis lakiuudistuksen jälkeenkin iskukykyinen, kun sen edellytykset täyttyvät.

Marita Iskala, Suomen Hankintajuristit 

Maritalla on pitkä ja monipuolinen kokemus julkisista hankinnoista ja kilpailuoikeudesta. Hän on myös kirjoittanut julkisiin hankintoihin liittyvän teoksen Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus. Osallistu Maritan pitämään koulutukseen: Uudistuva hankintalainsäädäntö 21.3.2017 klo. 13.00 – ilmoittaudu täällä

Lisää aiheesta

Hankintojen uusia tuulia Uudistuksia on menossa kuntakentällä niin paljon, että opiskeltavaa riittää jatkuvasti. Monia uudistuksista onkin saatu odotella jo pidempään, hankint...
Kouluttaako paikan päällä vai etänä? Olen jutellut paljon pitkäaikaisten kokeneiden kouluttajien kanssa ja kuullut koulutusmatkoilla tapahtuneista asioista yhtä ja toista. Itsekin olen ku...
Haluatko onnistua hankinnassa: muista substanssi- ... Hankinnan sisältö määritelty tarkasti mutta missään ei ole määritelty riittäviä sanktioita sille, jos palvelu ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. S...
Hallintoakatemia
Asiasanat: ,

Pin It on Pinterest

Share This