SE, että suomalaiset ovat eläneet satojen vuosien aikana Ruotsille ja Venäjälle alistettuina (käytännössä 1300-luvulta alkaen), on olennaisesti muokannut suomalaisten nykyistä sielunmaisemaa. Suomalaiset ovat tilastollisesti yksi maailman sääntöorientoituneimmista kansoista, eikä sinällään ihme, koska olemme satojen vuosien ajan noudattaneet suurvaltojen määrittämiä vaatimuksia. Selviytyäkseen suurvaltojen varjossa Suomalaiset oppivat olemaan hajuttomia, mauttomia ja näkymättömiä toisen luokan kansalaisia. Mitä näkymättömämpiä Suomalaiset olivat, yleensä sitä helpommalla he pääsivät, ja sitä vähemmän heihin kohdistui sortoa ja muita aggressioita. Suomalaiset ovat kuitenkin aina osanneet pitää puolensa. Kun Suomileijonaa aikansa tökkii se varmasti lyö, monesti se lyö ensimmäisenä ja kovaa. Suomi on aina historiallisista syistä ollut kovimmillaan, reunalle ajettuna (silloin kun on pakko toimia).  Oli sitten kyse Talvisodasta, tai jääkiekon MM-kisojen ottelusta, Suomi herää kukoistukseensa altavastaajana. Jääkiekon osalta Suomi pelaa aina parhainta peliä toisessa erässä kahden maalin tappioasemassa (silloin kun on pakko herätä, pelata ja ei ole vaihtoehtoja). Suomalaiset ovat historiansa muovaamina luoneet maastamme monellakin parametrilla mitattuna ylivoimaisesti yhden kehittyneimmistä valtioista koko maailmassa. Sodan jälkeen Suomella ei ollut mitään. Kuin tyhjästä rakensimme kehittyneen talouden, loimme NOKIA:n ja monia muita menestystarinoita. Silti, seuraamme edelleen politiikassa mitä Ruotsi tekee, tehden enemmän tai vähemmän perässä.

Suomi on monessa asiassa Ruotsia edellä. Suomi on muun muassa maailman turvallisin ja onnellisin maa ja maa, jonka ilma on maailman puhtainta. Suomalaiset luottavat toisiinsa enemmän kuin missään toisessa Euroopan maassa. Sen sijaan suomalaiset eivät halua nostaa itseään jalustalle siitä kaikesta missä olemme maailman parhaita. Eikä ihme, että meiltä puuttuu kyky pitää itsestämme meteliä useiden satojen vuosien alisteisen elämän jälkeen. Tämä näkyy myös kuntien brändäyksessä. Koemme monesti, että mikään ei ole ihmeellistä tai ainutlaatuista. Samaan aikaan naapurimme myy purkitettua ilmaa kiinalaisille. Tämä ei edes ole vitsi.

VIMPELISSÄ on noin 300 rekisteröityä yritystä ja hiukan alle 3000 asukasta. Kun ottaa pois lapset ja eläkeläiset, lähes jokainen vimpeliläinen on yrittäjä. Vimpeli on rakennettu käytännössä tyhjästä, sisukkuudella ja talkoohengellä. Vimpeliin on rakennettu tyhjästä valtavan määrän menestyviä yrityksiä, joista osa on pörssiin listautuneita. Vimpeliläisten menestys ei ole missään vaiheessa läpi sen historian perustunut hyvään sijaintiin jonkin kasvukeskuksen liepeillä.

Vimpeliläisten vahvuus on vimpeliläiset itsessään. Koska mitään ei ole saatu ilmaiseksi, on Vimpelissä usein seisottu selkä seinää vasten, niin kuin Suomenkansa on tehnyt läpi sen historian. Alle 3000 asukkaan kunnasta on nostettu SM-sarjaan niin naisten koripallo, kuin miesten ylivoimainen pesäpallojoukkue. Pienessä kylässä on sloganinsa mukaisesti ”monta sankaria, mutta suomalaiseen tapaan vähän meteliä”. Monia ihmeitä ja Vimpelin luonnonkauneutta pidetään itsestään selvyytenä. Tarvitsemme lisää tervettä röyhkeyttä!

KUNTIEN brändäämisessä suomalaisen mentaliteetin ja oman historiamme tuntemus on ensisijaista. Meidän ei aina tulisi olla ”selkä seinää vasten” kyetäksemme rohkeisiin muutoksiin.

Tarkastellessani Vimpeliä ja vimpeliläisiä ”ulkopaikkakuntalaisen” (olen henkeen ja vereen ylpeä vimpeliläinen) silmin, voin todeta, että on tullut aika olla ylpeitä siitä mitä meillä on. Vimpeli on Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen, Kokkolan ja Vaasan keskellä, vaikka usein Vimpelin mielletään olevan syrjässä. Tarkemmin pohdittuna Vimpeli onkin koko Suomen keskiössä, vai peräti koko maailman?

Vimpeli on pieni kunta, mutta meillä on monta sankaria. Kohta näistä sankareista puhutaan Shanghaissa asti.

Ruotsalaiset purkittakoot ja myykööt ilmaansa.

 

Sami Gustafsson, Vimpelin kunnanjohtaja

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This