Rakentavan kritiikin välttämättömyys

Väitämme, että strategisen ja operatiivisen päätöksenteon laatua ja osumatarkkuutta voidaan huomattavasti parantaa rakentavalla kritiikillä. Käsityksemme mukaan kritiikin vähättely tai kieltäminen lisäävät epäonnistumisen todennäköisyyttä päätöksenteossa. Yritämme osoittaa, että rakentavan kritiikin ammattitaito on olennainen osa modernia johtajuutta strategisilla ja operatiivisilla tasoilla.

Esimerkkejä on helppoa löytää. John Kay osoittaa suurten pankkien ja vakuutuslaitosten päätöksentekoa koskevassa tutkimuksessaan Other People’s Money: Masters of the Universe or Servants of the People, että huolimatta käytössään olevasta massiivisesta tilastotiedosta päättäjät sisällyttivät valintoihinsa omia arvostuksiaan ja intressejään epätoivotuin seurauksin. Rakentava kritiikki olisi auttanut päättäjiä tunnistamaan näitä ongelmia ja minimoimaan negatiivisia vaikutuksia.

Philip Tetlock ja Philip Gardner osoittavat tutkimuksessaan Superforcasting: The Art and Science of Prediction, että ennustaminen on paljon muutakin kuin vain tilastollisen aineiston moitteetonta prosessointia. He tarkastelevat kriittisesti erilaisia ennusteita ja testaavat omia näkemyksiään minimoidakseen mahdolliset virheet ja ideologiset valinnat. Kriittinen tarkastelu auttaa heitä ymmärtämään kohdettaan monipuolisesti.

 

       Rakentavan kritiikin tarve

Organisaatioiden päätöksenteossa tarvitaan rakentavaa kritiikkiä monista ymmärrettävistä syistä. Asiat, joita päättäjät käsittelevät, ovat yhä useammin heille uusia, jonka vuoksi ei heillä eikä heidän organisaatiollaan ole niistä aikaisempaa tietoa ja kokemusta. Päättäjille esitetään usein ristiriitaisia toiveita ja vaatimuksia. Päätettävien asioiden mittakaava vaikeuttaa seurausten ennakointia ja lisää virheiden todennäköisyyttä.

Daniel Kahneman ja Richard Thaler, käyttäytymistieteen johtavat edustajat, ovat osoittaneet, että rationaalinen päätöksenteko on saavuttamaton ihanne. Päättäjien mieli ei toimi kuin kone, vaikka niin halutaan uskoa. Vaikeita päätöksiä tehtäessä päättäjät voivat suosia aiemmin koeteltuja turvallisia ratkaisuja. He voivat suosia näkemyksiä ja vaihtoehtoja, joita vastustetaan vähiten. He voivat mukautua ilmeisiin rajoitteisiin sen sijaan, että he yrittäisivät keksiä keinon niiden ylittämiseksi. He jättävät huomiotta sellaisia näkökohtia, joista he eivät henkilökohtaisesti pidä.

 

       Rakentavan kritiikin idea

Kritiikin käsite on johdettu kreikan kielen sanasta kritikos, jolla alun perin viitattiin ihmisten huomio- ja päättelykykyyn. Huomio- ja päättelykykyinen ihminen tunnistaa valintoihin liittyvät hyvät ja huonot asiat ja korjaa tarvittaessa ajatteluaan ja prioriteettejaan. Hän ymmärtää kuunnella muiden mielipiteitä ja ottaa niistä opikseen.

Rakentavalla kritiikillä on viisi päätehtävää, joista ensimmäisenä on auttaa päättäjiä ylittämään omien tietojensa ja kokemustensa rajat. Se auttaa heitä tiedostamaan omien ajattelu- ja tulkintaprosessiensa luontaiset heikkoudet. Se muistuttaa heitä inhimillisen ajattelun hauraudesta ja kokemusten rajallisuudesta.

Rakentavan kritiikin toisena tehtävänä on korjata päätöksentekoprosessia sen kaikissa vaiheissa. Sen avulla voidaan etsiä ja tunnistaa valintoihin sisältyviä heikkouksia, ongelmia ja puutteita. Näistä osa voi olla hyvin vaikeasti tunnistettavissa. Kritiikin avulla testataan olettamusten vahvuutta ja syy- ja seuraussuhteiden kestävyyttä. Rakentava kritiikki tarjoaa myös vaihtoehtoisia ideoita päättäjille. Ammattitaitoisella kritiikillä testataan ja kilpailutetaan ajattelutapoja.

Kolmanneksi rakentava kritiikki auttaa arvioimaan johtopäätösten hyödyllisyyttä. Vaikka valmisteluprosessi on moitteeton, päätösehdotuksiin voi silti sisältyä näkymättömiä hiushalkeamia, jotka tulevat näkyviin vasta käytäntöön vietyinä.  Tähän problematiikkaan keskittyessään rakentava kritiikki voi vahvistaa, suhteellistaa tai kiistää johtopäätösten arvon. Kritiikin kieltäminen tässä vaiheessa voi kieliä epävarmasta valmistelusta.

Neljänneksi rakentava kritiikki auttaa varmistumaan seurausten todennäköisyydestä. He, jotka kannattavat valintaa, uskovat sen myönteisiin seurauksiin, ja he, jotka vastustavat sitä, uskovat sen kielteisiin seurauksiin. Käytännössä ne voivat olla hyvin etäällä toisistaan, jolloin niiden välille jäävät potentiaaliset seuraukset jäävät tunnistamatta. Jos ne kyettäisiin tunnistamaan, se voisi johtaa päätösten uudelleen muotoiluun.

Rakentavan kritiikin viides tehtävä on korostaa päätöksenteon monimutkaista luonnetta muistuttamalla, että päättäjien tietämys ja toimeenpanovalta ovat yleensä rajalliset. Tässä kritiikissä on tapana kiinnittää huomio sekä organisaation sisäisiin että toimintaympäristön olosuhteisiin. Asiat voivat nimittäin edetä toisin kuin päättäjät toivovat. Kritiikki voi ohjata päättäjiä madaltamaan tavoitteitaan, ottamaan pienempiä askelmia toimeenpanossa ja kehittää ennakoidusti vaihtoehtoisia skenaarioita.

 

         Rakentavan kritiikin perussäännöt

Rakentavassa kritiikissä on luonnollista käyttää kysymyksiä keinoina tiedon hankkimiseksi ja näkemysten kirkastamiseksi. Kysymykset voivat olla avoimia, epäsuoria, johdattelevia ja hypoteettisia, mutta myös retorisia. Onnistuneeseen kysymiseen tarvitaan rohkeutta asettua seurauksille alttiiksi, keskittymiskykyä, uteliaisuutta ja vilpitöntä tiedonhalua ja olosuhteiden tajua.

Toinen rakentavan kritiikin sääntö on kuuntelemisen taito. Kuuntelu on vastaajaa arvostava tekijä. Jos ihminen huomaa, että häntä ei kuunnella eikä hänen sanomisellaan ole mitään merkitystä, hän käy hyökkääväksi, muuttuu välinpitämättömäksi tai vetäytyy syrjään. Kuunteleminen auttaa ymmärtämään toisen osapuolen ajatuksenkulkua.

Kolmas rakentavan kritiikin sääntö on eläytyminen ja myötätunto. Kriitikko ei ole vain virheiden tunnistaja, vaan myös avustaja, tukija ja ennen kaikkea innostaja ja kannustaja. Unohtaessaan eläytymisen ja myötätunnon hän epäonnistuu kaikkein tärkeimmässä. Kriitikon on muistettava, että hänellä voi olla asiantuntemuksensa ja kokemuksensa perusteella henkinen yliote päättäjiin. Eläytyminen ja myötätunto auttavat kokemaan kritiikin myönteisesti.

 

        Lopuksi

Pohtiessamme rakentavaa kritiikkiä strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa olemme yrittäneet vastata seuraaviin kysymyksiin: Kuinka voisimme vahvistaa kykyämme puhua syvällisesti työssämme kohtaamistamme vaikeista asioista? Kuinka voisimme vahvistaa keskinäistä luovuuttamme, ymmärrystämme ja käsityskykyämme?

Pidämme näitä kysymyksiä jopa tärkeämpinä kuin esimerkiksi tuottavuutta, innovatiivisuutta ja rakenteellista joustavuutta, koska niihin annetut vastaukset mahdollistavat nämä asiat. Organisaation on mahdotonta olla tehokas, innovatiivinen tai joustava, jos se ei anna tilaa kriittiselle ajattelulle. Rakentava kritiikki selittää osan päätösten laadusta ja merkittävyydestä ja organisaation haluamista saavutuksista. Puhe työssä -tutkimuksessa keräämämme noin 600 hengen empiirinen aineisto tukee väitettä, jonka mukaan kaikessa päätöksenteossa tarvitaan rakentavaa kritiikkiä.

 

Tekstin kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo (oik.) sekä Tampereen yliopiston hallintotieteiden emerituslehtori Antti Talkkari (vas.).

 

 

 

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This