Haastateltava Pirita Virtanen, Harvard Law School LL.M., Turun yliopisto OTM

Sovittelija, Toimitusjohtaja, Private Mediator Oy

Haastattelija Tanja Mansikka, Varatuomari, OTT, Kuntien Lakipalvelut 

Koronapandemia aiheuttaa kunnille useita riitoja. Pandemiasta johtuvissa riidoissa velvoitteet ja vastuut ovat epäselviä, joten riidoista tuomioistuimessa saatavat lopputulokset ovat kunnille ennustamattomia. Tuleva taloudellinen laskusuhdanne moninkertaistaa riitojen määrän. 

Kalliin ja aikaa vievän riitelyn voi välttää sovittelulla.  

Sovittelun tarkoituksena on välttää pitkät neuvotteluprosessit ja kalliit oikeudenkäynnit. Sovittelu on vapaaehtoinen ja vapaamuotoinen menettely, jossa ulkopuolinen ja neutraali kolmas osapuoli (=sovittelija) auttaa osapuolia päättämään riidan. 

Soveltamassani sovittelussa osapuolilla on myös mahdollisuus neuvotella paras mahdollinen lopputulos riidan päättämiseksi ilman oikeudenkäyntiä. 

Koronapandemiasta huolimatta sovittelu on mahdollista. Sovittelut hoidetaan videokonferensseina.

Mikä sai sinut innostumaan nimenomaan sovittelusta?

Olin pitkään asiamiehenä yhdessä Suomen suurimmista oikeudenkäynneistä (asfalttikartellioikeudenkäynti). Huomasin sen aikana, että oikeudenkäynneistä ei saada sitä, mitä niistä lähdetään hakemaan. Kaikki lopulta häviävät. 

Oikeudenkäynneistä lähdetään hakemaan usein oikeudenmukaisuutta tai totuutta. Tuomioistuinten toiminta sen sijaan perustuu lain ja todistusaineiston tulkintaan. Ainoastaan se, minkä pystyy näyttämään todeksi, on ”totta”. Lisäksi eri tuomarit arvioivat todistusaineistoa ja lain sisältöä eri tavoin. Lopputulos on aina epävarma. 

Ainoastaan se on varmaa, että lopputuloksena on tietty summa rahaa. Ehkä. Jos asiansa voittaa.  

Kun näin on, miksi et neuvottelisi parasta mahdollista rahasummaa erimielisyytesi lopputulokseksi?

Soveltamassani sovittelussa ideana on se, että osapuolet tulevat neuvottelemaan parhaan mahdollisen lopputuloksen erimielisyyteensä – taloudellisesti ja muutenkin. Tämä ei ole mahdollista normaaleissa neuvotteluissa tai Suomessa perinteisesti sovelletussa sovittelussa, kuten tuomioistuinsovittelussa.

Kerrotko, mikä on työhistoriasi ja miten erikoistuit sovitteluun?

Olin pitkään töissä asianajotoimistossa ja edustin päämiehiä vaikeissa oikeudenkäynneissä. Edustin mm. tiettyjä kuntia asfalttikartellin vahingonkorvausoikeudenkäynnissä 7 vuotta ja yhtä vastaajista varaosakartellin vahingonkorvausoikeudenkäynnissä 4 vuotta. Tämän lisäksi olen ollut EU:n tuomioistuimessa Luxemburgissa Suomen tuomari Allan Rosasin kabinetissa ja Martti Ahtisaaren rauhansovitteluorganisaatio CMI:ssä vierailevana juristina. 

Erikoistuin sovitteluun Harvaridissa ja JAMSilla eli maailman suurimmalla sovittelupalvelujen tarjoajalla kaupallisiin riitoihin. Tein Harvardissa toisen oikeustieteen maisterin tutkintoni nimenomaan sovittelusta ja neuvottelutaidoista. Näiden taitojen akateeminen tutkimus lähti liikkeelle Harvardista 70-luvulla. Olen myös ainoa Pohjoismaista, kuka on sovitellut JAMSilla.

Sovittelin tämän jälkeen pelkästään Yhdysvaltojen yhden johtavista sovittelijoista ja yhden kansainvälisesti tunnetuimmista sovittelijoista, Daniel Weinsteinin kanssa. Tämä on poikkeuksellista, sillä Daniel on ainoa korkean tason sovittelijoista, jolla on tiimi, ja tähän tiimiin kuuluu 4 henkilöä. Olen myös ainoa kyseisen tiimin ulkopuolelta, jonka kanssa hän sovittelee edelleen. 

Perustin Suomeen palattuani Private Mediator Oyn, joka on ensimmäinen sovittelua kaupallisiin riitoihin tarjoava yritys Pohjoismaissa. Sovittelen Suomessa ja kansainvälisesti.

Miksi sovittelu on tärkeää kunnille koronapandemiasta johtuvissa riidoissa?

Sovittelu olisi kunnille tärkeää kaikissa riidoissa. Koronaviruksen vuoksi riitoja on vain tavattoman paljon. Samaan aikaan kuntien taloudelliset resurssit ovat niukat ja samoin kunnanlakimiesten ajalliset resurssit ovat niukat. Uusi tilanne pakottaa miettimään uudestaan vanhoja toimintamalleja. 

Sovittelu on ”täydellinen lääke” tähän tilanteeseen. Sovittelu on yleensä nopein ja edullisin tapa ratkaista riita. Sovittelun avulla säästää rahaa ja aikaa. 

Koronaviruksesta johtuvissa riidoissa myös vastuusuhteet ja velvoitteet ovat epäselviä, joten on vaikea ennustaa, miten asia ratkeaisi tuomioistuimessa. Mitä suuremmasta summasta riidellään, sitä enemmän merkitystä on sillä, että tätä ratkaisun lopputulosta voi kontrolloida. Sovittelussa osapuolilla on täydellinen kontrolli ratkaisun lopputuloksesta ja samalla mahdollisuus neuvotella paras mahdollinen lopputulos.

Mitä eri juridisia riitoja voidaan mielestäsi käsitellä sovittelussa?

Suomessa yksityisessä sovittelussa voidaan sovitella siviili- ja kauppaoikeudellisia riitoja. Näiden riitojen sisältö voi olla mitä vain: kyseeseen voivat tulla esimerkiksi rakennusriidat, sopimusriidat, erilaiset vahingonkorvausasiat, tietojärjestelmiin liittyvät riidat, patenttiriidat, seksuaalista häirintää koskevia riidat ja työoikeusriidat. 

Mitä hyötyjä sovittelusta on yleisesti verrattuna perinteisiin riidanratkaisu oikeudenkäynteihin?

Kuten kerroin, sovittelu säästää aikaa ja rahaa. Sovitteluprosessi kestää yhden päivän ja sitä edeltävän kevyen valmistelun. Oikeudenkäynnit sen sijaan kestävät vuosia ja neuvottelutkin kuukausia. 

Lisäksi soveltamassani sovittelussa kunta voi neuvotella parhaan mahdollisen lopputuloksen riitaansa ilman oikeudenkäyntiä. Sovittelu on siten parasta riskienhallintaa lopputuloksesta. 

Samoin osapuolten väliset suhteet säilyvät hyvänä – yleensä samojen kumppanien kanssa pitää tehdä töitä toistenkin. 

Eroaako sovitteluprosessi Suomessa esimerkiksi Yhdysvalloissa sovelletusta sovittelusta?

Kyllä. Sovellan itse Yhdysvalloissa kaupallisiin erimielisyyksiin viimeisen 50 vuoden aikana kehitettyä sovitteluprosessia ja niitä metodeja, joita Yhdysvaltojen johtava sovittelija Daniel Weinstein käyttää. Sovittelussa käytetty prosessi ja metodit vaikuttavat paitsi siihen, saadaanko asia lopulta sovittua myös siihen, millainen lopputulos asiassa saadaan. Yhdysvalloissa kehitetyssä prosessissa osapuolilla on mahdollisuus neuvotella paras mahdollinen lopputulos riitaansa. 

Suomessa sen sijaan sekä asianajajille että tuomareille opetetaan sovittelua toisen mallin mukaisesti. Sovittelijan tehtäväksi ajatellaan ihmisten kerääminen ”saman pyöreän pöydän ympärille” ja sovittelijan rooliksi katsotaan lähinnä keskustelun jouduttaminen osapuolten välillä. Tämä toimii hyvin esim. perhe- tai huoltajuusriidoissa, jossa avautuminen ja keskustelu asiasta osapuolten välillä on tärkeää, eikä juridisten elementtien tai rahasummasta neuvottelemisen merkitys ole suuri. 

On hyvä muistaa, että mitä sovittelussa lopulta tapahtuu, riippuu aina sovittelijasta. Tästä syystä sovittelijan valitseminen on tärkeää. 

Missä vaiheessa riitaa sovittelua kannattaa käyttää?

Sovittelua voi käyttää missä vaiheessa riitaa tahansa. Siitä saa kuitenkin eniten hyötyjä, mitä aikaisemmassa vaiheessa sovittelua käyttää. Soveltamani sovittelu on avusteista neuvottelua, eli sitä voi käyttää korvamaan osapuolten väliset perinteiset neuvottelut. Tämä on hyödyllistä silloin, kun

  • Neuvottelut tulevat luultavasti olemaan pitkät (säästää aikaa)
  • Neuvotteluissa käytetään ulkopuolisia asiamiehiä (säästää rahaa)
  • Asia on monimutkainen (säästää aikaa, kun sen voi hoitaa strukturoidusti)
  • Asian taloudellinen intressi on suuri (voin neuvotella parhaan mahdollisen lopputuloksen) 

Viimeistään silloin, kun osapuolten väliset neuvottelut ovat jumissa tai niissä ei näytä syntyvän ratkaisua, kannattaa turvautua sovitteluun. 

Miten asian saa sovitteluun?

Suosittelen kutsumaan vastapuolen aikaisessa vaiheessa yhteiseen tapaamiseen sovittelijan kanssa. Tässä tapaamisessa sovittelija kertoo sovittelusta, sovittelun hyödyistä ja kaikki voivat kysyä kysymyksiä. Tapaaminen ei sido mihinkään. Mikäli minä kerron tapaamisessa sovittelusta, en myöskään veloita siitä mitään.

Sen sijaan sovittelun suora ehdottaminen vastapuolelle tai vastapuolen asianajalle ei johda Suomessa asioiden sovittelemiseen. Näin siksi, että vastapuoli tai asianajajat eivät tiedä soveltamastani sovittelusta. Samoin asianajajat eivät yleensä edistä asioiden saamista sovitteluun ylipäätään, koska se on heidän liiketoimintamallinsa vastaista.

Edellä olevista syistä menestyksekäs ehdotus sovittelusta tarvitsee tehdä suoraan vastapuolelle ja yhteisen tapaamisen muodossa. 

Tarvitsevatko osapuolet avustajaa sovitteluprosessissa?

Sovittelussa osapuolella pitää olla juridinen avustaja, esimerkiksi asianajaja. Kunnanlakimies voi luonnollisesti myös hoitaa asian kunnan puolesta. Joka tapauksessa sillä, joka edustaa kuntaa sovittelussa, pitää olla asian yksityiskohdat, juridiikka ja myös asian liiketaloudellinen merkitys hallussa.

Mitä jos asian ratkaiseminen ei onnistu sovittelussa?

Yli 95 % sovittelemistani erimielisyyksistä on sovittu. Yleensä siis onnistutaan. Mikäli asia ei johda sovittelussa sovintoon, sovittelu lähentää osapuolia yleensä niin paljon, että asia sovitaan osapuolten välillä sovittelun jälkeen. Lisäksi sovittelun jälkeen osapuolet tietävät, mistä asiassa on tosiasiassa kysymys eli voidaan keskittyä olennaiseen. 

Miten sovittelijan puolueettomuus ja sovittelun luottamuksellisuus tulee sovitteluprosessissa esiin?

Sovittelijana voi toimia vain henkilö, joka on neutraali eli puolueeton asian ja osapuolten suhteen. Tästä syystä esimerkiksi toisen osapuolen asianajaja tai toista osapuolta aikaisemmin edustanut asianajaja ei voi toimia sovittelijana. Poikkeuksena on tietenkin se, jos kummatkin osapuolet tämän hyväksyisivät. 

Ennen sovittelun aloittamista kannattaa tiedustella, mitä liityntöjä sovittelijalla on osapuoliin tai asiaan. Sovittelun aluksi tehdään myös sovittelusopimus, jossa sovittelija vakuuttaa olevan puolueeton asian ja osapuolten suhteen. 

Kuntien Lakipalvelut avustaa kuntia sovittelussa

 

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This