Etäkoulutusten ja etäopiskelun suosio oli kasvanut paljon jo ennen korona-aikaa. Nykyään on erittäin paljon erilaisia etäkoulutuksia ja etäkoulutusalustoja, tuntuu, että melkein mitä tahansa asiaa pystyy opiskella etänä. Ja onhan se kätevää. Ei tarvitse lähteä kauemmas ja rahaakin säästyy. Yleensä myöskään vuorovaikutusta ei menetä, sillä koulutuksissa voi kysellä chatissa taikka ottaa ääni/kuvayhteyden kouluttajaan.  

Moni on kuitenkin sanonut, että termit menevät sekaisin tai ovat epäselviä. Toisaalta, osallistujalle sillä ei ehkä olekaan niin suuri merkitys, mitä koulutuksen taustalla tapahtuu, kunhan koulutuksen sisältö ja tapa oppia ovat selvästi esitetyt. Ehkä osa termeistä on vähän vanhanaikaisiakin. Me yritimme lanseerata videokoulutustermiä, mutta retron sijaan moni sanoi sen olevan ennemminkin vanhanaikainen. Näin se aika kuluu ja ajatukset muuttuvat. Mutta mitä nämä kaikki etäkoulutukseen liittyvät termit ovat? Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja monet etäkoulutustermeistä ovatkin synonyymejä toisilleen tai ainakin osittain päällekkäisiä. Seuraavaksi avaamme, tai ainakin yritämme avata, yleisesti käytössä olevia termejä mahdollisimman selkeästi:

Etäkoulutus

Etäkoulutus on opiskelua, joka tapahtuu etänä, yleensä netin välityksellä. Etäkoulutuksia on monenlaisia; webinaareja, verkkokursseja, livestriimauksia, videoneuvotteluja… Etäkoulutus on ennemminkin kattokäsite monelle eri koulutustavalle. Suomenkielen sanakirja määrittelee etäopetuksen seuraavasti: “Opetus kirjeitse tai joukkoviestimien, tietoverkkojen tms. välityksellä.” Jokatapauksessa etäopiskelu ja etäkoulutus tarkoittavat aikaan ja paikkaan sitomatonta opiskelua ja tapaa kouluttaa. Yleensä nykyään etäopiskelu on siis verkossa tapahtuvaa opiskelua.

Verkkokurssi

Verkkokurssi on verkkokurssialustalla toteutettava pidempikestoinen koulutus/kurssi, joka on jaksotettu tietylle ajanjaksolle. Verkkokurssia varten on yleensä tehty verkkopohjainen oppimisympäristö tai erillinen www-sivusto. Verkkokursseilla on yleensä videoita, power pointteja tai muuta itseoppimismateriaalia sekä oppimistehtäviä. Tehtävät voivat olla rasti- ruutuun tyyppisiä tehtäviä taikka esseetehtäviä. Aiemmin kursseilla yleensä oli tutor tarkastamassa tehtäviä, mutta nykyään on entistä enemmän kursseja, joilla järjestelmä tarkastaa tehtävät ja osallistuja saa välittömän palautteen. Yleensä verkkokurssien tavoitteena on tarjota opiskelijoille välineestä, ajasta ja paikasta riippumaton tapa kouluttautua. Nykyään verkkokurssit on yleensä tehty käyttäjäystävällisiksi ja verkkokurssille osallistuminen ei vaadi erityisiä teknisiä taitoja. 

Webinaari

Webinaarit ovat webinaarialustalla järjestettäviä koulutuksia. Wikipedia määrittelee webinaarin seuraavasti: “Webinaari eli verkkoseminaari on internetin välityksellä toteutettu virtuaalinen tapahtuma, johon sekä esiintyjät että yleisö osallistuvat omalta päätelaitteeltaan maantieteellisestä sijainnista riippumatta.” Sanakirja puolestaan määrittelee webinaarin näin: “Seminaari, kokous, koulutus jne., joka pidetään verkossa.” Webinaari-sana onkin alunperin johdettu englannin kielen sanasta webseminar, jonka suomenkieliseksi vastineeksi muotoutui ensin verkkoseminaari, kunnes niiden yleistymisen jälkeen ollaan puhuttu tuttavallisemmin webinaareista. Arkikielessä monella saattavat mennä sekaisin kurssin ja webinaarin käsitteet. Näiden ero on kuitenkin siinä, että kurssi on pidemmälle aikavälille sijoittuvaa koulutusta, webinaarin ollessa tiettynä ajankohtana oleva reaaliaikaisesti lähetettävä koulutus. Kursseihin voidaan kuitenkin toisinaan sisällyttää osaksi webinaareja kurssin tueksi. Koulutermein voisi siis sanoa, että kurssi on opintojakso, kun taas webinaari on yksi luento.

Webinaarissa kouluttaja ja koulutuksen osallistujat ovat etäyhteydessä toisiinsa yhtä aikaisesti, kukin omilta laitteiltaan (tietokone, läppäri, mobiili, tabletti…). Webinaarissa tyypillisin näkymä ja sisältö on esiintyjän power pointit, esiintyjän videokuva sekä chatti. Mutta webinaari taipuu moneen eli webinaarissa voi vaikka joogata, leipoa tai esitellä koneen osia. Webinaarisisällön tuottamisessa rajana on kuitenkin ainoastaan oma mielikuvitus, sillä nykyään webinaarimuodossa on voitu järjestää jopa messutapahtumien tietoiskuja virtuaalisesti. Odotamme innolla millaisia webinaareja järjestetään esimerkiksi 10 vuoden päästä!

Koulutustallenne

Tallenne määritellään sanakirjassa: “Tallennuksen tulos, tallennettu aines.” Tallenne onkin koulutusmaailmassa koulutuksesta tehty tallenne, jota pystytään jakamaan tai myymään katsottavaksi koska tahansa. Se on voitu tehdä livenä pidetystä koulutuksesta tai kuvattu erikseen pelkkänä tallenteena. Tallenteen voi katsoa halutessaan useammassa osassa, mikä saattaa olla helpompaa oman ajankäytön kannalta, mikäli kalenterista on vaikea löytää koko koulutuksen pituista, yhtäjaksoista aikaa koulutuksen katsomiselle.

Striimi

Arkikielen sana striimaus tulee englannin kielen sanasta streaming. Sanasta käytetään myös joissain tapauksissa vähemmän suomennettua streamaus-sanaa. Puhuttaessa livestriimauksesta, voitaisiin tämä hieman köykäisesti suomentaa reaaliaikaisena tapahtuvaksi suoratoistoksi eli käytännössä striimaaminen tarkoittaa reaaliaikaisena tapahtuvaa tapahtuman, kuten koulutuksen, lähettämistä nettisivuille tai vaikkapa YouTubeen. Näin ollen voidaan sanoa, että webinaarit livestriimataan, sillä niihin reaaliaikaisesti tuleva videoyhteys kouluttajaan striimataan (=videostriimi) koulutusalustalle webinaarin yhteyteen.

Samalla tavoin esim. Netflixistä puhutaan striimauspalveluna tai suoratoistopalveluna, mutta tällöin kyseessä ei ole livestriimi, sillä katseltavan ohjelman tai elokuvan tapahtumia ei luonnollisestikaan lähetetä reaaliaikaisesti suoraan kuvauksista. 

Täällä lyhyt video elävästä elämästä.

Tuuli Tarukannel ja Henri Yli-Salomäki

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This