Kuntaviestinnän tehtävänä on tukea kunnan strategisten ja taktisten tavoitteiden toteutumista. Kuntaviestinnän tulisi lähteä kuntalaisten ja kuntayhteisön tarpeista, ei niinkään organisaation lähtökohdista. Viestinnän päätehtävinä on edistää vuorovaikutusta, tukea kuntakonsernin johtamista ja työyhteisön hyvinvointia, vahvistaa osallistumista ja yhteisöllisyyttä, kertoa kunnan päätöksenteosta ja palveluista, auttaa kriisi- ja poikkeustilanteissa, sekä tukea alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa.  Kunnan ja kuntayhteisön sidosryhmät ovat moninaiset. Viestinnän kohderyhmiä on siten useita ja viestinnän osa-alueita monta.

Viestinnän areenat, mediat ja välineet ovat kehittyneet viime vuosina niin merkittävästi, että valmius ja kyvykkyys hyödyntää moderneja kanavia, keinoja tai saatavilla olevaa dataa haastaa ammattilaiset ja oman työn ohella viestivät.  Toisaalta ne tarjoavat yhä monipuolisemmin mahdollisuuksia seurata, mitata ja arvioida tehtävien ja tavoitteiden toteutumista. 

Mitä sitten mitata?

Miten mitata kunnan viestintää niin, että pystyy osoittamaan viestinnän tuloksellisuutta? Mitkä ovat tyypillisimmät mittaukset keinot ja mitkä mittarit kannattaa valita, että ne osoittavat viestinnän vaikuttavuutta? 

Kuntaviestinnän onnistumisen arviointi ulottuu osin myös kuntastrategian toteutumisen arviointiin.  Toiminnan tavoitteiden tulisikin olla asetettu jo alkuvaiheessa niin konkreettisiksi, että niitä on mahdollista jollain menetelmällä mitata. Määrällisen mittaamisen lisäksi on tärkeä mitata laatua. Eikä vain yhden osa-alueen osalta, vaan tarkastella kumulatiivista kertymää, asettaa vertailukohtia ja analysoida mitä eri mittarit meille onnistumisesta kertovat. Onnistumisen arviointi auttaa kehittymään.

On merkittävästi helpompi mitata suoritteita, kuten verkkosivujen kävijämäärää, tapahtumaosallistujien määrää, saapuneiden yhteydenottojen määrää, lehden lukijamäärää, twiittien näkyvyyden määrää, jne. On merkittävästi vaikeampaa taas mitata mihin tapahtumaosallistujien määrä johtaa. Mitä sitten vaikka verkkosivuilla kävikin tuhannet kävijät tai rakennuslupahakemuksia tehtiin verkon kautta kymmeniä? Mihin ne johtivat? Mitä ne meille kertovat? 

Keskeistä onkin tunnistaa ne eri osa-alueiden tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa. Jotka yhdessä muuttavat käyttäytymistä, ajattelua tai toimintamalleja. Jotka kertovat onko toimenpiteillä saatu aikaan haluttua vaikuttavuutta. Olennaista tässä on erottaa poikkileikkaavat strategiset mittarit ja toisaalta toiminnan eri osa-alueiden tunnusluvut. Sen jälkeen mittaamisen toteuttamiseen on valittavana useita menetelmiä, mahdollisuuksia ja työvälineitä. 

Mittareista toimintaan

Mittaamista ei mielestäni tulisi tehdä vain mittaamisen vuoksi. Tai siksi, että se kuuluu osaksi modernin organisaation modernin viestinnän toimintamallia. Pöytälaatikkoon en kenenkään suosittele mittaamistuloksia tuottavan.  

Mittaamisen tulisi tukea toiminnan suunnittelua, ohjaamista ja toteuttamista. Sen tulisi kertoa teemmekö oikeita asioita. Olemmeko valinneet oikeanlaisia toteutustapoja halutun toiminnan, muutokset tai valintojen aikaansaamiseksi? Onko ajoitus ollut oikea? Puhutteleeko viesti? Kertooko se meille jotain? 

Ei ole yhtä oikeaa tapaa tai mallia, miten mittaaminen tulisi järjestää. Jokainen organisaatio on erilainen. Toki lainalaisuuksia voi soveltaa samankaltaisista organisaatioista tai ihan toisen alan toimijoiden tavoista. Yrityselämän tehokkuuden mittarit voivat antaa ideoita julkisen sektorin toiminnan ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Vastaavasti esimerkiksi kuntien osallistamisen malleista olisi monelle yritykselle opiksi vaikkapa organisaatiomuutosten toteutuksiin. 

Siispä, voimme perehtyä tyypillisiin keinoihin, nojata tarjolla oleviin työkaluihin ja jalostaa niistä itsellemme (budjettiinkin) sopivan työkalupakin, jolla mitata sekä toimenpiteitä, että niillä tavoiteltua vaikuttavuutta. Alkuun pääsemme jo sillä, että tunnistamme keskeiset tehtävät ja tavoitteet, rajaamme mittaamiskohteet hallittavaksi kokonaisuudeksi ja valitsemme perustyövälineet, tahdin ja sen, mitä oikeasti mittaamisen tuloksilla tehdään.

Oletko sinä löytänyt hyvän mittaamismallin viestintään? 

Merja Olari-Sintonen

Merja kouluttaa tästä aiheesta 13.11.2019 klo 14-16 : Miten kuntaviestinnän vaikuttavuutta kannattaa mitata?

Hän on vahva markkinoinnin, viestinnän ja brändityön ammattilainen, jolla on laaja kokemus erilaisten organisaatioiden strategisista kehittämistehtävistä,  myös asiakaskokemuksen ja palvelun sekä asiakkuudenhallinnan ja myynnin osalta.

Viimeisimpänä Merja on rakentanut Fazer Food Services Suomen B2B-markkinointia ja sidosryhmävaikuttamista taktisesta markkinajohtajasta strategiseen ajatusjohtajuuteen.

PIrjo Ala-Hemmilä

Pin It on Pinterest

Share This