Työelämä on herättänyt aina paljon keskustelua. Tämä on luonnollista, koska työ on iso osa elämäämme. Tuntuu, että kevään kuluessa keskustelu on saanut entistä negatiivisempia sävyjä rinnalleen. On sukupolvien välisiä eroja, nuorten tai naisten kohtelua työelämässä, arvojen näkymättömyyttä arjessa, esimiehen huonoutta, itsensä johtamisen huonoutta… Kauas on tultu niistä päivistä, kun työtä tehtiin hengissä säilymisen vuoksi. Mentiin pellolle töihin, että saatiin itse sieltä itsellemme ja perheellemme ruokaa. Kunnissa johtamisen kysymys on myöskin kärjistynyt julkisuudessa olleiden tietojen perusteella esimerkiksi erilaisissa johdon irtisanoutumisissa ja irtisanomisissa. Haasteita, haasteita, haasteita…

Työt eivät kuitenkaan yhteiskunnasta lopu, vaikka ne saattavat muuttaa muotoaan. Myös työn merkitys osana ihmisen elämää varmasti kehittyy ja jalostuu. Soisin myös lämpimästi sen, että jokainen löytää sen oman intohimonsa. Kun työtä tekee aidosti sitä rakastaen, näkyy se myös työn laadussa. Sitä jaksaa selvittää ja penkoa asioita loputtomiin. Sitä jaksaa harjoitella ja oppia uutta. Sitä jaksaa olla mukava kaikille ihmisille ympärillään. Faktahan kuitenkin on se, että kaikkea ei voi työssään rakastaa. Elämässä tulee muitakin vaikeuksia. Kaikki työ ei ole aamusta iltaan ruusuilla tanssimista. Jokainen tilanne ei ole helppo. Töiden pitää kuitenkin tulla tehdyksi. Meillä voi olla asiakas, jonka pitää saada asiansa hoidetuksi, potilas, joka tarvitsee hoitoa tai päätös, jonka pitää tulla tehdyksi.

Työelämäkeskustelu onkin pyörinyt paljon työn mielekkyydessä. Miten sitten tehdä työelämästä mukavaa ja mielekästä siten, että työt myös tulevat tehdyksi? Sen sijaan, että työn tekoa käsitellään koko ajan jonkun erityisryhmän tai oman itsen näkökulmasta, voisi keskustelun kääntää jälleen yhteiseen työn tekemiseen. Kun jokainen vastaa omasta palastaan lupaamallaan tavalla ja lopussa kootaan yhdessä tulokset yhteen, syntyy parasta jälkeä. Kun jokainen tekee oman palansa kiireessä ja pistää työnsä muille 5 minuuttia ennen deadlinea, yhteistä vaihetta ei enää ehditä tehdä. Ei synny yhteisen tekemisen ja yhteisen vastuun kokemusta, joka tekee työstä paljon mukavampaa. Parhaat työmuistoni itsellänikin liittyvät tällaisiin kokemuksiin: yhdessä selätettiin suuri haaste ja saatiin aikaan jotakin hienoa. Silloin myös organisaatiosta tulee paikka, jossa jaetaan enemmän kiitoksia, kun on aihetta kiitokseen ja kiitollisuuteen.

Haluaisinkin palauttaa keskustelun vastuusta, jokaisen omasta vastuusta ja yhteisestä vastuusta. Tottakai siinä on kyse myös johtamisesta ja resurssien oikeasta jakamisesta, esimiestyöstä. Mutta siinä on myös kyse siitä, millaisia ihmisiä nykyinen yhteiskunta muokkaa ja millaisia odotuksia työelämään liittyvä keskustelu synnyttää.

Uskon, että julkisella sektorilla ollaan palaamassa takaisin kohti yhteisöllisyyden ja yhteisen tekemisen kulttuuria. Kunnat ovat esimerkiksi lähteneet viemän strategioitaan aivan loistavalla uudella otteella käytäntöön jokaisen yksittäisen työntekijän omaan tehtävään.  Tämä on sitä johtamisen sitomista meidän yhteisiin tehtäviin ja yhteiseen työpaikkaan. Sen ei tarvitse olla hienoa juhlapuhetta, vaan pieniä käytännön toimia. Joku kunta ei koskaan sano ei, toinen taas on paras asiakaspalvelija ja kolmas toimii nopeasti ja tehokkaasti. Nämä ovat valintoja, jotka on aidosti helppo viedä käytäntöön. Kun niiden ympärille saadaan rakennettua yhteinen tarina ja yhteinen ymmärrys, tulee kaikesta tekemisestä parhaimmillaan juuri sitä yhteistä tekemistä. Miksi me teemme tämän rutiiniasian viisi kertaa päivässä? Siksi, että se palvelee meidän yhteistä tavoitettamme. Välissä sattuu kaikenlaista, eikä koko ajan hymyilytä. Mutta siksipä pitääkin ponnistella kaksi kertaa enemmän, jotta tavoite ja kiitos on lähempänä.

Haluankin kiittää näin kesän viimeisen blogini lopussa kaikkia meidän asiakkaita, jotka mahdollistavat sen, että meillä on työtä. Lisäksi kiitän Ullaa, Esaa, Henriä ja Minttua sekä meidän verkostoa ja yhteistyökumppaneita kaikesta.

 

Tuuli Tarukannel

 

 

Hallintoakatemia

Pin It on Pinterest

Share This