Yhdessä tehden kotikunta paremmaksi

Vuoden 2021 kuntavaalit järjestettiin 13. kesäkuuta monien vaiheiden jälkeen. Suomen kuntiin ja kaupunkeihin valittiin yhteensä 8 859 valtuutettua. Vaalien järjestäminen on iso ponnistus normaalioloissa, mutta edelleen vallitseva pandemia toi niihin vielä omat erityiset haasteensa. Tuhannet vaalivirkailijat ympäri Suomen tekivät loistavaa työtä, ehdokkaat kampanjoivat erityislaatuisissa vaaleissa uusin tavoin ja äänestäjätkin löysivät vaaliuurnille, toki hieman vaihtelevalla aktiivisuudella.

Uusien valtuutettujen työ alkaa elokuun alusta. Tänä vuonna jo kesälomien aikaan käy vilske, kun puolueet käyvät neuvotteluja mm. kunnanhallituksen paikoista, valtuuston puheenjohtajuudesta ja lautakuntien jäsenyyksistä. Käytännössä paikkoja jaetaan ryhmien vaaleissa saamien voimasuhteiden mukaan, ottaen huomioon mm. tasa-arvosäädökset. Ensimmäinen valtuuston kokous ajoittuu monissa kunnissa elokuun puoliväliin, jolloin tehdään lukuisia valintoja kuntien omiin ja kuntien yhteisiin toimielimiin.

Valtuutettujen koulutus ja valtuustoseminaarit täyttävät kalenterit alkusyksystä. Syksyllä alkaa rutistus kuntastrategian ja talousarvion valmistelemiseksi. Kiristynyt aikataulu kuntavaalien siirron vuoksi voi aiheuttaa sen, ettei jokaisessa Suomen kunnassa päivitettyjä kuntastrategioita ehditä valmistella ennen talousarvion hyväksymistä. Tässä tapauksessa vuoden 2022 talousarvio valmistellaan vanhan strategian linjausten mukaisesti ja uuden strategian päivitys-/valmistelutyö aloitetaan vuoden 2021 lopussa tai seuraavan vuoden alussa. Talousarviovalmistelusta tuskin tulee tänäkään vuonna helppoa, koske monen kunnan talous on edelleen tiukoilla. Oman mausteensa uuden valtuuston työskentelyyn tuo sote-uudistus, joka vaikuttaa talousarviovalmisteluun taloussuunnitteluvuosien 2023 ja 2024 osalta.

Luvassa on siis paljon tehtävää, paljon päätettävää ja paljon kalenterivarauksia. Ennen kaikkea luvassa on kotikunnan asioiden kehittämistä ja eteenpäin viemistä. Tärkeimpiä asioita kuitenkin tulevat olemaan yhteishengen luominen ja yhteisen suunnan löytyminen. Ilman yhteistä tahtotilaa ja näkemystä päämäärätietoinen kehittäminen on mahdollista, muttei välttämättä todennäköistä.

43,9 prosenttia vuoden 2021 kuntavaaleissa valituista valtuutetuista on uusia valtuutettuja. Elokuussa valtuustotyönsä aloittavista valtuutetuista liki 4000 valtuutettua on siis uusia, joille kunnalliset kokouskäytännöt voivat olla vieraita. Kotikunnan asioita on varmasti seurattu ahkerasti ja näkökulmia on annettavana. Miten nämä näkemykset saadaan menestyksellisesti hyödynnettyä? Miten uusi valtuusto ja viranhaltijat pääsevät yhteiseen tahtotilaan?

Avain onnistuneeseen ja laadukkaaseen valtuustotyöhön on yhdessä tekeminen. Tavoitteiden ja aloitteiden vieminen läpi yksin on vaikeaa. Yhteiset valtuustoseminaarit esimerkiksi kunnan talouden tilanteesta antavat paljon pohjatietoa näkökulmien tueksi. Kokouskäytäntöjen tullessa tutuiksi ei tarvitse jännittää kokouksia, vaan voi keskittyä käsiteltäviin asioihin. Tiedon lisääntyminen on itseisarvo sinänsä, mutta yhteiset tilaisuudet auttavat myös ymmärtämään muiden valtuutettujen ja viranhaltijoiden näkemyksiä, saamaan lisätietoa asioista ja tuntemaan kollegoita.

Vastuu onnistuneesta valtuustokaudesta on kaikilla valtuutetuilla ja viranhaltijoilla yhdessä, koska kaikilla on yhteinen tavoite: parempi kotikunta. Työskennellään sen eteen, yhdessä!

 

Erno Heikkinen
Suomussalmen kunnanjohtaja

LUE MYÖS