Yhteisöllisyys on tärkeä osa kuntia

Yhteisöllisyydellä on monenlaista merkitystä kunnille. Se voi luoda elinvoimaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä toimia voimavarana. Etenkin pienissä kunnissa kunnanjohtajat voivat kokea, että yhteisöllisyys on jopa kunnan ydintä. Onhan kunta kuitenkin yhteisö, joten yhteisöllisyydellä on paljon merkitystä siinä, että kuntalaisia voidaan palvella mahdollisimman hyvin. Yhteisöllisyys voi myös olla pienen kunnan valttikortti kilpailutekijänä verrattuna isompiin kuntiin ja kaupunkeihin. Pienet kunnat voivat hyödyntää yhteisöllisyyttä markkinoinnissa ja asukkaiden houkuttelussa.

Jotta yhteisöllisyyttä ja sen tuomia etuja voi hyödyntää, tarvitaan yhteisöllistä johtamista. Erityisesti asenne, sosiaaliset taidot ja yleiset johtamistaidot liittyvät siihen. Muuten yhteisöllinen johtaminen voidaan kokea ihan tavallisena kunnan johtamisena, koska kuten aiemmin jo mainitsin, kunta on yhteisö. Yhteisöllinen johtaminen voi siis tulla jopa luonnostaan, etenkin, jos kuntalaiset tuodaan lähelle kuntaorganisaatiota esimerkiksi osallistamalla tai jalkautumalla kuntalaisten joukkoon. Yhteisöllistä johtamista ei tule välttämättä aina edes ajatelleeksi tietoisesti, vaikka sitä tekisi jatkuvasti.

Yhteisöllisyyden ja yhteisöllisyyden johtamisen hyödyntäminen kunnissa ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Yhteisöllisyys voi rakentua torjuvaksi tai sitä voivat haastaa ennakkoluulot ja raja-aidat esimerkiksi ihmisryhmien välillä. Yhteisöllisyys ja yhteisöllinen johtaminen vaativatkin kehittämistä ja selkeitä toimintamalleja kunnissa, jotta niiden nurjat puolet voitaisiin välttää. Samoja yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen johtamisen merkitystä tai määritelmiä ei voi myöskään yleistää kaikkiin kuntiin, sillä ne ymmärretään eri kunnissa eri tavoin.

Yhteisöllisyyden kokemuksen luominen voi olla tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä kunnan tehtävistä. Kehitykseen voi vaikuttaa megatrendeissä painottuva paikallisuus, esimerkiksi uusi lokalismi tai glokalisaatio. Myös johtamistyylien kehittyminen sekä vuorovaikutuksen tarpeen kasvaminen ja toimiminen verkostoissa johtavat siihen, että yhteisöllisyydestä ja yhteisöllisestä johtamisesta voi olla paljonkin hyötyä tulevaisuudessa. Siksi niiden arvoa kunnille ei pidä väheksyä ja niitä tulee kehittää jatkuvasti.

Tämä blogikirjoitus perustui suurilta osin vuonna 2021 valmistuneeseen kandidaatintutkielmaani ”Miks kunta olis olemassa, jos tätä yhteisöllist johtamist ei toteudu?” : Kunnanjohtajien näkemyksiä yhteisöllisyydestä ja yhteisöllisestä johtamisesta pienissä kunnissa, johon voi tutustua tästä linkistä.

Kirjoittajana Julia Malvikko Hallintoakatemiasta

LUE MYÖS