Yrittäjyyskasvatus on paljon muutakin kuin pelkkää yrityksen perustamisen ja liiketalouden käytäntöjen opiskelua

Siispä, mitä juuri sinun tulisi tietää yrittäjyyskasvatuksesta?

Yrittäjyyskasvatusta on tehty Suomessa jo vuodesta 2004 lähtien. Se on tullut jäädäkseen. Se on merkittävä työkalu nuorten oma-aloitteisen, luovan, itseohjautuvan ja yrittäjämäisen toiminnan juurruttamisessa. Samalla sillä on oma paikkansa Suomen kuntien elinvoimaisuuden rakentajana nyt ja tulevaisuudessa. Yrittäjyyskasvatuksen täyttä potentiaalia ei ole kuitenkaan kaikkialla valjastettu eteenpäin: sen hyödyt ja menetelmät tiedostetaan, mutta käytännön toimet ja opettajille annettavat resurssit uhkaavat jäädä aika ajoin unholaan. Usein yrittäjyyskasvatus saattaakin jäädä riippuvaiseksi yhdestä henkilöstä koulussa, jolloin yleensä vastuu jää yhteiskuntaopin opettajan harteille.

Yrittäjyyskasvatusta ei tulisi nähdä vain yhtenä pakollisena työtehtävänä opettajien ja muun koulutusta toteuttavien tahojen työssä. Se voidaan nivoa yhteen kaikkeen lasten ja nuorten koulutuksessa harjoittamaan toimintaan siten, että oppilaalle luodaan mahdollisuuksia ymmärtää, millä tavalla hän voisi hyödyntää yrittäjämäistä ja yritteliästä asennetta kussakin oppiaineessa. Tavallisesti yrittäjyyskasvatus saattaa nousta esille yhteiskuntaopin kontekstissa. Oletko koskaan miettinyt, miten englannin kielen, biologian tai kemian osaamisen kanssa voisi hyödyntää yrittäjämäistä otetta?

Yrittäjyys on ajattelu- ja suhtautumistapa erilaisiin elämässä vastaan tuleviin asioihin ja tapahtumiin. Termit yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus saattavat aiheuttaa joillakin negatiivisia mielleyhtymiä, siispä toinen hyvin kuvaava termi tälle toiminnalle on yritteliäisyys. Se auttaa yksilöä toimimaan yhteiskunnassa juuri hänen omien arvojensa ja suhtautumistapojensa mukaisesti, minkä takia yrittäjämäistä ja yritteliäistä otetta tulisi pyrkiä rohkaisemaan monipuolisesti kaikissa mahdollisissa oppiaineissa. Tällöin opiskelijat näkisivät ja havaitsisivat mahdollisuuksia ja löytäisivät merkityksiä juuri heitä kiinnostavien asioiden parissa, kun he ovat luovalla ja avoimella asenteella mukana toiminnassa.

 

Miten yrittäjyyskasvatusta voisi mahdollistaa hallinnon näkökulmasta?

Vahvalla verkostomaisella yhteistyöllä kunnan, koulujen, elinkeinotoimijoiden ja järjestöjen välillä saadaan valjastettua yrittäjyyskasvatuksen potentiaalia vaikuttavalle tasolle. Yhteistyöllä pitää olla tiettyjä rakenteita, jotta se voi toimia onnistuneesti. Verkoston osapuolten yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja toimintatavat edesauttavat motivaation ja merkityksellisyyden tunteen rakentamisessa. Esimerkiksi Äänekosken kaupungin yrittäjyyskasvatuksen strategiassa koulu-yritysyhteistyön merkitystä on korostettu, sillä ”monipuolisen yhteistyön avulla tuodaan nuorten tietoisuuteen realistista tietoa paikkakunnan työelämästä, yrittäjyydestä ja mahdollisuuksista.” (Äänekosken yrittäjyyskasvatuksen strategia). Käytännön esimerkkejä monipuolisesta yhteistyöstä verkoston eri toimijoiden kanssa ovat järjestöjen hyödyntäminen (esim. 4H) oppimisympäristönä, asiantuntijavierailut, kunnan hyödyntäminen oppimisympäristönä sekä kummiyritysten etsiminen.

Kunnan näkökulmasta yrittäjyysmyönteisyys ja yrittäjyyskasvatuksen mahdollistaminen onnistuu, kun ne viedään mukaan strategiaan ja talousarvioon. Kouluja, harrastustoimintaa, yrityksiä ja nuoria yhdistävä strategia auttaa antamaan suuntaa tarvittaville muutoksille paikallisiin opetussuunnitelmiin ja edelleen opettajien täydennyskoulutukseen., sanoo Suomen Yrittäjät. Monissa yrittäjyyskasvatusta koskevissa strategioissa painotetaankin poikkihallinnollista kehittämistä osaamisen ja tiedon jakamisen näkökulmasta.

 

Kuka on lopulta vastuussa yhteistyön toteuttamisesta, kehittämisestä ja mahdollistamisesta?

Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen parissa voi tuntua siltä, että vastuu sysätään loppuviimein yksittäisten opettajien harteille, joilla on jo valmiiksi äärimmäisen paljon tehtävää. Siispä johtamistyössä tulee huomioida resurssien järkevä jako ja opettajien yrittäjyyskasvatustyön mahdollistaminen. Siihen pystyy vaikuttamaan kuntien sivistystoimi ja oppilaitosten johto. Tulevaisuuden oppimis- ja työelämäkulttuuria rakentaessa vastuu näkyy jokaisen kohdalla erilaisena. Kunnan hallinnossa, yrityksessä tai oppilaitoksessa toimiva henkilö voikin kysyä itseltään: mitä minä voisin tehdä työssäni eri tavalla tai paremmin, jotta lapset ja nuoret saisivat koulutuksesta paremmat mahdollisuudet yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen? Samanlaisia kysymyksiä pohditaan esimerkiksi Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiassa 2020, joka antaa kattavan kuvan yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen strategisuudesta.

 

Voidaan todeta, että yrittäjyyskasvatus ei ole vielä täysi itsestäänselvyys Suomessa. Työtä on yhä tehtävänä. Myös me hallintoa rakastavat henkilöt voimme omalta osaltamme miettiä, miten yrittäjyyskasvatusta voisi mahdollistaa entistä paremmin. Hyvä lähtökohta on ainakin tutustua aiheeseen paremmin. Itselläni ei ainakaan ole pedagogista koulutustaustaa, joten yrittäjyyskasvatukseen tutustuminen on tapahtunut itsenäisesti erilaisia julkaisuja lukemalla. On hyvä pitää mielessä, että aihepiiri pitää sisällään erittäin paljon muutakin kuin yrityksen ja liiketoiminnan opettamista nuorille. Yrittäjyyskasvatus opettaa nuorille yritteliästä ajattelutapaa ja aktiivista otetta yhteiskunnassa toimimista varten.

Hallintoakatemia järjestää 10. päivä toukokuuta 2022 koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen mahdollistamisesta. Koulutus käsittelee yrittäjyyskasvatuksen mahdollistamista kunnan sivistys- ja elinkeinohallinnon sekä oppilaitosten rehtorien näkökulmasta. Kouluttajana toimii Äänekosken kaupungin yrittäjyyskasvatuskoordinaattori Mika Matilainen, jolla on vankkaa kokemusta yrittäjyyskasvatuksesta jo vuosien ajalta.

 

Juho Tiikko, Hallintoakatemia

 

Lisälukemista aiheeseen liittyen:

https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2021/07/sy_kuntavaaliohjelma_2021.pdf

https://peda.net/aanekoski/opetuspalvelut/ys/ys2:file/download/3e23748eb418de7bc3f4a827813096a538a6d6c3/%C3%84%C3%A4nekosken%20yritt%C3%A4jyyskasvatuksen%20strategia.pdf

https://hallintoakatemia.fi/koulutukset/kunnan-hallinnon-ja-rehtorin-roolit-yrittajyyskasvatuksen-mahdollistajina/

LUE MYÖS

Harjoittelijahaku

Harjoittelijahaku

Avoin tehtävä: HARJOITTELIJA Haemme harjoittelijaa toimimaan koulutusten suunnittelua, markkinointia ja käytännön...

lue lisää